Korkeakouluopiskelijoiden Contact Forum -rekrytointimessuilla tammikuun lopussa keskusteltiin yrittäjyydestä paneelikeskustelussa, jossa koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Pienyrityskeskuksesta kertoi kokemuksia EnterMill-valmennusohjelmasta.
Aalto-yliopiston EntreMill vauhdittaa valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden urapolkua valmentaen heitä työnhakuun ja yrittäjyyteen. Contact Forumin yrittäjyysaiheisessa keskustelussa keskityttiin vastaamaan Facebookin kautta ennakkoon tulleisiin kysymyksiin. Vastaamassa olivat Anne Gustafsson-Pesosen lisäksi toimitusjohtaja Lasse Mäkelä Invesdorista, järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä, juristi Heikki Huhtamäki Hannes Snellman -asianajotoimistosta ja Kenneth Salonius HealthSPA-yrityksestä.
|
Vasemmalta: Tatu Sinisalo, Kenneth Salonius, Anne Gustafsson-Pesonen, Joonas Mikkilä, Lasse Mäkelä ja Heikki Huhtamäki. |
Kenelle yrittäjyyttä voi suositella?
Paneelistien mielestä yrittäjyys sopii etenkin sellaisille, joilla on hyvä liikeidea, stressinsietokykyä ja jonkin verran omarahoitusta.
"Nykyajan työelämässäkin täytyy toimia yrittäjämäisesti. EntreMill -ohjelman osallistujien mielestä yrittäjyys on vastavalmistuneellekin hyvä vaihtoehto, sillä he eivät vielä ole tottuneet säännöllisiin kuukausituloihin. Yrittäjyys sopii myös vaikkapa pienten lasten vanhemmille, jotka haluavat kotoa käsin toimia sivutoimisina yrittäjinä. Nousussa on myös yli 50+ -ryhmän kiinnostus yrittäjyyteen, mitä kutsutaan myös senioriyrittäjyydeksi. Usein heillä innostus yrittämiseen lähtee oivalluksesta, että omasta harrastuksesta ja asiantuntemuksesta löytyy jotain, mitä voi myydä yrityksen kautta."
Mitä sudenkuoppia yrittäjyyteen liittyy?
Paneelistit löysivät paljonkin riskejä, jotka liittyvät vaikkapa juridiikkaan, kirjanpitoon, verotukseen, yhtiömuodon valintaan tai sopimuskäytäntöjen luomiseen. Oleellista on kuitenkin, että aloittavalla yrittäjällä on vahva liikeidea ja ymmärrys siitä, onko palvelulle tai tuotteelle kysyntää.
"Tärkeää on myös hinnoitella alusta asti tuotteensa ja palvelunsa riittävän korkealle tasolle, ettei veroista ja lakisääteisistä maksuista tule ongelmaa. Myöskään starttirahan tai investointirahoituksen ei pitäisi antaa hämätä hinnoittelua, sillä myöhemmin voi olla vaikea nostaa hintoja", Gustafsson-Pesonen muistutti.
On tärkeää löytää maksava asiakas eli kehittää ns. meaningful product, josta asiakas on valmis maksamaan, Kenneth Salonius korosti.
Verkostoitukaa jo ideointivaiheessa, sillä verkostoista löydätte tukea, asiakkaita ja muita käytännön toimijoita, joita tarvitsette yrittäjänä, Joonas Mikkilä sanoi.
Heikki Huhtamäki kertoi työnsä kuuluvan myös ns. hautausmaaurakointia, kun yritys joudutaan lopettamaan tai rahoittajat ryhtyvät hakemaan rahojaan takaisin. Hän korostikin, miten tärkeää on varmistaa, että yritysidealla on perusteltua kaupallista arvoa. Yrittäjien kannattaa myös pitää mielessä, että lainsäädäntö on vastuukysymyksissä tiukka ja vastuut ovat pitkiä, joten aloitusvaiheessa kannattaa olla realistinen.
Mistä kannattaa hakea rahoitusta yritykselle?
Joukkorahoitukseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajana Lasse Mäkelä korosti uusia rahoitusmahdollisuuksia ja muistutti, kuinka tärkeää on pystyä kuvaamaan oman liikeidean liiketoimintamahdollisuudet sekä kulurakenne mahdollisille rahoittajatahoille.
"Idea kannattaa jalostaa timantiksi ja harjoitella kertomaan siitä mahdollisimman hyvin eli tehkää ns. hissipuheita ja verkostoitukaa. Verkostoista voi löytyä ihmisiä, jotka puhuvat puolestanne, eikä yrityksen aloittamiseen aina edes tarvita suuria rahoja", Gustafsson-Pesonen muistutti.
Kannattaako yritys perustaa puolison tai kavereiden kanssa?
Osa asiantuntijoista näki positiivisena sen, että yritys perustetaan ennestään tuttujen ihmisten kanssa, osa arvioi siinä olevan myös riskejä. Jos sukset menevät ristiin, ystävyys voi loppua.
"Nykyään työelämässä korostuu tiimimäinen toiminta eli ihmiset hitsautuvat tiimiksi, joka tekee pöljänä töitä yhdessä. Itse voisin perustaa yrityksen puolisonikin kanssa", Gustafsson-Pesonen tuumi.
Yrittäjä voi toimia yksin, mutta tiiviissä yhteistyössä erilaisissa verkostoissa muiden kanssa, Joonas Mikkilä huomautti.
Mitä pitäisi muistaa verotuksesta?
Ajankohtaiset perintöverotukseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verokäytännöt herättivät keskustelua. Suomen Yrittäjien Mikkilä muistutti, että 70 000 yritystä on tulossa sukupolvenvaihdostilanteeseen lähivuosina ja niistä 40 prosentin pitäisi löytää ulkopuolinen jatkaja yritykselle. Tällä hetkellä yritysten myyjät ja mahdolliset ostajat eivät kohtaa.
Kyselymme mukaan kymmenen prosenttia tästä joukosta tiesi, kuka potentiaali ostaja voisi olla eli opiskelijoille vinkkinä, että aina ei tarvitse olla omaa originellia liikeideaa, vaan varteenotettava vaihtoehto on ostaa yritys, jolla on vakiintunut liiketoimintamalli ja asiakaskunta, hän muistutti.
Yritysjuristin näkökulmasta suomalaista verolainsäädäntöä pitäisi yksinkertaistaa. Esimerkiksi osakeyhtiön osingon verotukseen käytetään 20 erilaista verotusmallia, mikä voi heikentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta, Huhtamäki kuvasi.
"Yrityksestä luopuminen voi olla myös tunneasia. Yrittäjä miettii, kuinka voi luopua yrityksestä. Hän on ehkä laskenut sen varaan, että saa eläkerahat yrityskaupasta. Sukupolvenvaihdoksen tekoon tarvitaan valmennusta ja mentorointia", Anne Gustafsson-Pesonen on huomannut.
Mistä tunnistaa, ettei liikeidea toimi?
Kenneth Saloniuksen mukaan kannattaa herätä miettimään, missä on vika, jollei kukaan ole valmis maksamaan yrittäjän ideoimasta palvelusta tai tuotteesta.
Lasse Mäkelä korosti lean-ajattelua eli hautaa nopeasti ideat, jotka eivät toimi.
Heikki Huhtamäki muistutti siitä, miten nopeasti luottotiedot voivat mennä ja että myös luonnollisen henkilön voi hakea konkurssiin, joten yritystoiminta kannattaa lopettaa kunnolla ja pyytää siihen apua.
"Opiskelijoille sanon, että kannattaa testauttaa ideaa ja ellei kukaan kysy siitä mitään, voi miettiä, miksei se kiinnosta. Kyseenalaista, testaa ja ota rohkeasti vastaan kommentteja", Anne Gustafsson-Pesosen vinkki kuului.
Laskutuspalveluiden avulla voi testata markkinoita ennen kuin lähtee yrittäjäksi eli voi kokeilla ns. kevytyrittäjyyttä, Joona Mikkilä muistutti.
Kannattaako tässä taloustilanteessa perustaa yritys?
Jos on hyvä idea, kysyntää ja pieni alkupääoma, yleisellä taloustilanteella ei välttämättä ole vaikutusta yrityksen perustamiseen.
"Muistan yrittäjän tarina siitä, miten hän perusti syvän laman aikana yrityksen, jolle oli selkeä tarve samaan aikaan, kun ympäristö oli muuten lamautunut. Hyvät pärjäävät aina", Anne Gustafsson-Pesonen korosti.
Yrityksen perustaminen on pitkäkestoinen asia, siihen ei voi kannata lähteä noin vain, olipa sitten lama tai ei, sillä ei ole sinänsä merkitystä. Kannattaa miettiä, mitä osaa ja voi tehdä ja pohtia sen pohjalta yrityksen perustamista, Lasse Mäkelä aprikoi.
Yrityksiin ladataan nyt paljon odotuksia, joten nyt voi olla jopa erinomaisen hyvä väli lähteä yrittäjäksi, Joona Mikkilä tuumi.
Mitä olisivat yritystoiminnan kannalta suotuisat toimialat nyt?
Kenneth Salonius muistutti, että Suomi on yksi niistä kymmenestä maasta, joissa on jo nyt hyvinvointiteknologiaan liittyvää globaalia liiketoimintaa.
Gustafsson-Pesonen kertoi huomanneensa EnterMill-valmennuksessa olevien hauduttelevan yritysideaa omasta osaamispääomastaan lähtien, vaikka toki suoraan Amerikan-markkinointiin tähtääviäkin on.
"Yksi trendi voi olla sosiaali- ja terveysalaan liittyvä yrittäjyys, sillä ikääntyvä maksukykyinen väestö voi olla kiinnostunut ostamaan itselleen palveluja. Kotimarkkinoillakin tarvitaan tekijöitä ja voi kasvaa."
Heikki Huhtamäki on puolestaan huomannut, että Suomi voi toimia hyvänä kokeilumarkkinana eli jos täällä pärjää, idea voi toimia muuallakin.
Pystyykö yrittäjä jättämään työt työpaikalle?
Yrittäjäjärjestön kyselyissä on huomattu, että etenkin aloittavien yrittäjien voi olla ongelmallista yhdistää työ ja perhe-elämä. Tähän voi tukea verkostoilta ja vaikka yrityskummeilta. Kannattaa hakeutua ns. lämpimien pääomien äärelle, ne auttavat ruuhkavuosien yli, Mikkilä suositteli.
"Elämä on kokonaisvaltainen paketti, johon kuuluvat sekä työ että perhe. Kun pitää fyysisestä ja henkisestä kunnostaan huolta, niin jaksaa", Gustafsson-Pesonen muistutti.
Huhtamäki kertoi oman 86-vuotiaan isoäitinsä pitävän lounasravintolaa ja työllistävän kaksi yli 70-vuotiasta työntekijää. Yrittäminen on isoäidille elämäntapa, mutta hän osaa myös ottaa vapaata ja voi hyvin fyysisesti ja psyykkisesti.
Yrittäjien työtyytyväisyys ja draivi ovat aina korkealla tasolla ja he kokevat työllään olevan merkitystä ja se on iso asia elämänlaadun kannalta, Mikkilä muistutti erilaisten kyselyiden pohjalta.
Get stronger, get connected -teemalla järjestetty Contact Forum 2015 veti Kaapelitehtaan täyteen osanottajia.
Pienyrityskeskuksen kehittämän EnterMill-valmennusohjelman aikana on kehitetty ja pilotoitu toimintamallia, joka tukee työelämälähtöistä yrittäjyyttä ja juurtuu osaksi Uudenmaan alueen nuorisotyöttömyyden ja nuorten yhteiskunnasta syrjäytymisen ennaltaehkäisevää toimintaa.
2012 alkanut EntreMill on Uudenmaan ELY-keskuksen osarahoittama hanke.
Lisätietoja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa: Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen