Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 308 articles
Browse latest View live

Pienyrityskeskuksen tukisäätiö jakoi apurahoja vuodelle 2014

0
0

Vuoden 2014 viimeisessä kokouksessa säätiön hallitus päätti myöntää apurahoja yhteensä 30.000 €. Apurahoista osa kohdennettiin erityisesti väitöskirjatutkimuksiin, joissa tutkimuksen kohteena on yrittäjyys ja osaaminen. Osa apurahoista kohdennettiin Pienyrityskeskuksen oman tutkimustoiminnan vahvistamiseen ja tutkimushankkeiden valmistelun tukemiseen.

Pienyrityskeskuksen tukisäätiön tarkoituksena on tukea Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa käynnistettävää ja toteutettavaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa tukevaa tutkimusta. Säätiö perustettiin alun perin vuonna 1986 Mikkelin alueen kuntien toimesta. Säätiö on jakanut apurahoja noin 200  kohteeseen pääasiassa väitöskirja- ja lisensiaattitöihin. Helsingin kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat ja Pienyrityskeskus ovat saaneet reilun kolmasosan apurahoista.

Apurahat jaettiin seuraavasti:

Laaksonen Eini Helena, Mobilising international opportunity exploration in business networks – An empirical study on Finnish maritime industry networks (2.000 €)

Rannikko Heikki Veli-Pekka, Retaining Winners: Can policy interventions facilitate high growth entrepreneurship?  (1.200 €)

Rantanen Noora Eveliina, Family as a collective owner – Explaining the success of listed family firms (2.000 €)

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus; Pienyrityskeskuksen tutkimustoiminnan vahvistaminen (24.800 €)

Lisätietoja:

Pentti Mustalampi, asiamies, hall. jäsen
Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli
puh. 040 5038 820
S-posti: pentti.mustalampi (at) aalto.fi


--- Article Removed ---

0
0
***
***
*** RSSing Note: Article removed by member request. ***
***

Myönteisyys ruokkii innovatiivisuutta

0
0

"Positiivisuudella on Suomessa brändiongelma. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myönteisyys auttaa tarkastelemaan arkea uudentyyppisesti ja ruokkii innovatiivisuutta. Yksilötasolla siihen tarvitaan myös toisilta rohkaisua, tukea ja sellaista ilmapiiriä, että ihminen pystyy jatkamaan eteenpäin", professori Esa Saarinen Aalto-yliopistosta herätteli.

Onnistuminen_15122014.jpg 

Pienyrityskeskuksen järjestämä Aallon Huiput Coffee Break -tapahtuma keräsi Mikkelin Naisvuoritalolle liki 170 ihmistä iltapäiväluennolle, jonka tavoitteena oli herätellä kunkin osallistujan omaa ajattelua. Saarinen toivoikin, että osallistujat löytäisivät kuulemastaan jotain uutta ja tulisivat ajatelleeksi jotain asiaa uudessa valossa. Saarinen muistutti, että jokaisessa meistä on enemmän hyvää, kuin mitä näkyy päälle.

"Ihmisen mieli jää helposti kiinni erilaisiin pintapuutteisiin. Kun ihminen katsoo toista hyväksyvästi, sillä toinen kohoaa ylös."

Saarinen vakuutti, että jokainen pystyy tekemään uusia läpimurtoja omassa arjessaan sen sijaan, että eläisi aina arjen ehdoilla.

"Liikkeelle voi lähteä tekemällä pieniä muutoksia reagointitapoihinsa. Asioita voi myös yrittää asettaa mittasuhteisiin. Vaikkapa isoäitini elinaikaan verrattuna elämme nyt sellaisessa aineellisessa hyvinvoinnissa, ettei tällainen ollut silloin mahdollista missään päin maailmaa."

Asioita voi yrittää sijoittaa ylärekisteriin sen sijaan, että laittaisi niitä tuttuun tapaan alarekisteriin.

"Asioita voi katsoa vaikka toivon näkökulmasta. Voisi miettiä, eikö voisi muuttua, jos suuntaa itseään kehitysnäkökulmaisesti. Tai miettiä, miten voi inspiroida itseään suurempaan?"

EsaSaarinen.jpg 

Professori Saarinen epäili, että nykyaikaan kuuluu se, että on suhteellisesti vaikeampaa uskoa jonkin asian olevan positiivinen kuin miettiä, mitä negatiivista se voisi sisältää. Innovaatiotalous merkitsee sitä, että ihmiset keksivät jotain pikkuparannuksia omassa ympäristössään."

Pienillä askelilla voi muuttaa paljon

Liikkeelle voi lähteä mikromuutoksista, pienistä muutoksista, joita saattaa jopa pitää liian pieninä, jotta niitä kannattaisi tehdä.

"Tilanne on kuitenkin vakiintunut myös toisten kannalta, joten pieni muutos saattaa avata tilanteita, jotka voivatkin olla isoja."

Onnistuminen_2_15122014.jpg 

Oleellista on hyödyntää kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa.

"Kanssakäymisessä synnytät toisissa ihmisissä plus- ja miinusmerkkisiä asioita. Negatiivisilla asioilla heikennämme meitä ja menemme eteenpäin vahvistuneella kyynisyydellä. Positiiviset sysäykset synnyttävät ajatuksia, joita ei ole aiemmin ollut ja niistä seuraa taas uusia ajatuksia. Ihminen voi tulla kosketetuksi pienestäkin plus-kohdasta. Plus-merkkisistä asioista tulvii mieleen asioita, jotka vahvistavat elämänuskoa. "

Tiimidynamiikan kannalta yrityksissä ja työyhteisöissä positiivisilla tavoilla käsitellä asioita lisätään selvästi tuottavuutta. Samat lainalaisuudet pätevät myös parisuhteissa.

"Ihmiset voivat kokea arvonantoa, vaikka olisivat erimielisiäkin."

Naisille vinkkinä hän muistutti, kuinka tärkeää on muistaa sanoa puolisolleen välillä "hyvä homma", eikä jatkaa virkettä mutta-sanalla. Toinen parisuhdevinkki kuului, että kannattaa vahvistaa sitä, mikä on puolisolle merkittävää.

"Näin voi virittää ajatuksia uuteen, myönteiseen suuntaan, joka käyttää positiivisuutta. Kannattaa miettiä, millä inhimillisellä tulokulmalla tulemme siihen vuorovaikutuksen kenttään, jossa olemme. Voi olla rinnalla ilman, että siihen sisältyy jotain tehtävällistä."

Kimmoke-hankkeessa syntyi yrittäjyyskasvatuksen strategia

Tilaisuus oli Kimmoke-hankkeen päätösseminaari. Kimmoke-hankkeessa on työstetty Etelä-Savon maakunnalle yrittäjyyskasvatuksen strategiaa. Hankkeen toimijat ovat myös kehittäneet yhteistyössä eteläsavolaisten oppilaitosten kanssa monimuotoisen yrittäjyyspedagogiikan verkkopohjaisen oppimisympäristön.

Pienyrityskeskuksen koordinoimasta hankkeesta jää oppilaitoksille ja muille toimijoille käyttöön työkaluja ja mallinnusta koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voi jalkauttaa omaan oppilaitokseen.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi, yrittäjyyskasvatuksen strategiasta vastaava Katri Liekkilä, sposti: katri.liekkila(at)aalto.fi, Koulu-Yritys yhteistyövastaava Tommi Kuukkanen, sposti: tommi.kuukkanen(at)aalto.fi ja yrittäjyyskoulutuksesta vastaava Marja Närhi, sposti: marja.narhi(at)aalto.fi

kimmokelogot.jpg

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusstrategia valmistui

0
0

Kuinka yrittäjyyskasvatus saadaan jalkautumaan eteläsavolaisiin oppilaitoksiin? Sitä on pohdittu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoimassa Kimmoke-hankkeessa. Laaja verkostomainen työskentely huipentui yrittäjyyskasvatuksen strategian valmistumiseen.

Maakunnallisen strategiatyöskentelyn perustana oli ajatus, että mitään ei lainata muualta, vaan kaikki kumpuaa oman maakunnan tarpeista ja toimijoiden ajatuksista.

KatriLiekkilä.jpg 

"Peruskoulussa meillä on paljon oppilaita yrittäjyyskasvatukseen innostavia opettajia. Lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy lähinnä yksittäisissä kurssivalinnoissa, mutta arjessa sielläkin on paljon asioita, jotka ovat osa yrittäjyyskasvatusta, vaikkei sitä ole oppilaitoksessa välttämättä oivallettu. Ammatillisella 2. ja 3. asteella yrittäjyyskasvatukseen liittyviä asioita on paljon, kuten kursseja, harjoittelua ja vierailuja, mutta kehitettävää riittää sielläkin", koulutuspäällikkö Katri Liekkilä Pienyrityskeskuksesta kuvasi lähtötilannetta Etelä-Savon maakunnassa.

Viisi ydinkohtaa

Strategian visioksi tiivistyi viisi ydinkohtaa: opin, onnistun, otan vastuun, yhdessä ja yrittäen.

Oppimisella ei viitata vain koulutyöhön, vaan kaikkeen siihen, mitä tarvitsee tietää ja osata voidakseen olla itsenäinen ja elää sovussa toisten kanssa.

Onnistuminen edellyttää valmiutta ja halua satsata siihen aikaa. Epäonnistumiset hyödynnetään mieluummin oppina kuin lannistajana.

Vastuun otto tarkoittaa sitä, että ihminen ottaa vastuun omista valinnoistani ja ollessaan epävarma kysyn kokeneemmalta neuvoa löytääkseen oikean ratkaisun. Kun kaikki kantavat oman vastuunsa, yhteinen taakka tuntuu paljon kevyemmältä.

Yhdessä tehden haasteet on helpompi kohdata kuin yksin. Muiden kohteleminen niin kuin toivoisi heidän kohtelevan itseä ja muiden kannustaminen ovat hienoja asioita.

Yrittäen ajatukset muuttuvat toiminnaksi. Aktiivinen, utelias, rohkea ja pulmat mahdollisuutena näkevä on kekseliäs, asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii niitä kohden määrätietoisesti.

Oppimisen ohjaajat mukaan

Strategiassa tarkastellaan käytännönläheisesti tavoitteita kunkin kohderyhmän eli oppijoiden, heidän ohjaajiensa ja yhteisön kautta.

Oppimisen ohjaajiin kuuluvat opetushenkilöstön edustajat, opettajat, ohjaajat, rehtori ja sivistystoimi. Heidän tehtäväkseen jää kannustaa yritteliäisyyteen opinnoissa ja huomioida se arvioinneissa. Yritteliäisyys näkyy myös ryhmätyöskentelyssä sekä oppimisprojektien ja -taitojen käytössä. Opettajien oma yritteliäisyys on erilaisten pedagogisten lähestymistapojen käyttöä vähintään kerran lukuvuoden aikana. Tällaisia voivat olla vaikkapa digitaalisuus ja pelillisyys. Lisäksi oppilaitostasolla tavoitteena voi olla järjestää vähintään yksi yhteinen yrittäjyyteen liittyvä tapahtuma tai teemapäivä kouluvuoden aikana. Oppilaitoksen roolina on tukea opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä.

Yhteisöstä taustatukea

Yhteisö eli perhe ja läheiset voivat kannustaa ja rohkaista oppijaa pärjäämään, löytämään opiskelupaikan, työllistymään, tekemään loppututkinnon tai aloittamaan yritystoiminnan.

Myös alueen yrittäjillä on merkittävä rooli siinä, että nuoret nähdään tulevina työntekijöinä ja he pääsevät oppimaan oikeita taitoja työelämää varten. Tavoitteena on, että kaikilla oppilaitoksilla on jatkossa yrityskummi osana yritys ja työelämä -yhteistyötä. Myös kolmas sektori eli yhdistyskenttä voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia nuorille oman osaamisen kartuttamiseen ja vaikuttamiseen.

Strategian jalkautumisen kannalta tärkeänä nähdään, että maakunnassa on sellainen henki, että näitä toimia on lupa tehdä ja eri ohjelmilla tuetaan yrittäjyyskasvatuksen onnistumista Etelä-Savossa.

Perusopetuksen puolella myös perusopetuksen laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet antavat tilaa yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamiseen samoin kuin kokeilemisen kulttuuri.

"Elokuun alussa voimaan tullut oppilashuoltolaki velvoittaa, että oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan lukuvuotta ja koulutyötä. He voivat vaikuttaa muun muassa teemapäivien aiheisiin tai liikuntapäivän lajivaihtoehtoihin. Mikäli oppilaitos järjestää vuosittain vaikkapa liikuntapäivän, se voitaisiin toteuttaa paikallisten urheiluseurojen tai yhdistysten kanssa yhteistyössä."

Hyvistä käytännöistä syntyi katalogi

Hyviä esimerkkejä käytännön toteutuksista Kimmoke-hankkeen aikana on nähty muun muassa Rantakylän koululla, josta oppilaat ovat osallistuneet Digitaaliseen kaupunkiseikkailuun ja on perustettu kaksi oppilasyritystä, Muksupiste ja Namupala. Perusopetuksen puolelta Kimmoke-hankkeessa olivat mukana muun muassa Kalevankankaan koulu, Rahulan koulu, Rantakylän koulu, Peitsarin koulu, Haukivuoren yhtenäiskoulu, Lyseon yläaste, Urheilupuiston koulu, Lähemäen ala-aste ja Savonlinnan lyseon lukio.

Toiselta asteelta esimerkiksi Mikkelin lukio osallistui koulu-yritysyhteistyön kehitystyöpajoihin ja suunnitteilla on vierasluentoja yrittäjyysteemasta lukion yrittäjyyskursseille.

Esedussa oli vilkasta toimintaa; osallistuttiin NY24-leireille, Inno24h-leireille, opiskelijat olivat mukana Mitä sä duunaat -kaupunkistrategiapäivässä, osallistuivat Digitaalisen kaupunkiseikkailun toteutukseen, oltiin mukana Kimmoke-hankkeen strategiatyössä sekä yrittäjyyskasvatuksen puutarhavalmennuksessa ja Seinäjoella pidettyillä YKTT-päivillä.

TommiKuukkanen.jpg 

"Esedu on monella tapaa yrittäjyyskasvatuksen keihäänkärki, sillä opiskelijat ovat lähellä työelämään siirtymistä. Sama pätee myös ammattikorkeakouluun, jossa yritysyhteistyö korostuu", projektisuunnittelija Tommi Kuukkanen sanoo.

Yrittäjyyskasvatus voi olla maakunnallinen vahvuus

Kimmoke-hankkeen projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen Pienyrityskeskuksesta on tyytyväinen hankkeen synnyttämään innostukseen. Verkostomainen kehitystyö jatkuu maakunnassa.

Strategia valmistuu kirjallisessa muodossa joulukuun 2014 loppuun mennessä. Hankkeen kokoama ns. case-katalogi voi inspiroida muitakin alueen opettajia ja oppilaitoksia toteuttamaan omannäköisiään yrittäjyyskasvatuksen toimia. Tärkeänä on, että oppilaitokset ja sidosryhmät ottavat strategian omakseen.

AnneGustafsson-Pesonen.jpg 

"Tavoitteiden vaikeusastetta voidaan nostaa oppilaitoksissa asteittain yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen. Myös uusia oppilaitoksia on tulossa mukaan toteuttamaan yrittäjyyskasvatusta, joten pinnan alla tapahtuu nyt maakunnassa isoja asioita", Gustafsson-Pesonen muistuttaa ja vakuuttaa, että Etelä-Savon on mahdollista olla yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijämaakuntia.

Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi, yrittäjyyskasvatuksen strategiasta vastaava Katri Liekkilä, sposti: katri.liekkila(at)aalto.fi, Koulu-Yritys yhteistyövastaava Tommi Kuukkanen, sposti: tommi.kuukkanen(at)aalto.fi ja yrittäjyyskoulutuksesta vastaava Marja Närhi, sposti: marja.narhi(at)aalto.fi

kimmokelogot.jpg

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

YES Etelä-Savon vuoden 2014 opettajat ovat Alla Miller ja Matias Haukkala!

0
0

Rantakylän yhtenäiskoulun opettajat Alla Miller ja Matias Haukkala jakavat vuoden YES-opettajan tittelin. Alla ja Matias ovat ottaneet aktiivisesti osaa alueellisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyöpajoihin ja luoneet Rantakylän yhtenäiskouluun yrittäjyyskasvatuksellista kerhotoimintaa, jonka puitteissa koulun oppilaat ovat perustaneet NY-yrityksiä.

Tunnustuksen antoi YES Etelä-Savo ja Valtakunnallinen YES ry.

 

Uuden kokeilu lisää hyvinvointia koulun arjessa

0
0

"Yrittäjyyskasvatus liittyy niin moniin asioihin. Kun ajattelee ja tekee asioita toisin, se antaa uutta potkua omaan työhön ja sen kehittämiseen", näin tuumivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Hyvinvointia arjen hallintaan -valmennuksen osallistuneet opettajat.

Hyvinvointia_arjen_hallintaan_1.jpg

Koulutusohjelma käynnistyi lokakuussa 2014. Ensimmäisen valmennuspäivän aikana rakennettiin pohjaa työskentelylle tutustumalla teoreettiseen viitekehykseen ja käsitteistöön sekä luomalla luottamuksellinen vertaisyhteisö oppimisen areenaksi. Aiheeseen virittäydyttiin toiminnallisessa ja osallistavassa Triptyyki -työpajassa.

"Osallistujat työskentelivät kolmessa pienryhmässä kolmessa eri luokassa. Ensimmäinen ryhmä maalasi kolmiosaisen triptyykin, jossa kuvattiin hyvinvoivaa koulua. Seuraavassa luokassa ryhmää odotti yksi maalaus ja sen pohjalta he kirjoittivat kolmiosaisen runon. Kolmannessa luokassa oli maalaus ja runo, jonka pohjalta ryhmä dramatisoi näytelmän. Kukin vaihe kesti puolisen tuntia ja sen aikana soi musiikki. Osallistujat heittäytyivät tehtävään ja saivat tehtyä aivan mielettömiä esityksiä", valmennuksen kehittänyt koulutuspäällikkö, KT Outi Hägg Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Marraskuussa ohjelmassa oli Luottamustalkoot -työpaja, jota ohjasi TM, psykoterapeutti, työnohjaaja Jaana Lahti. Työpajassa pohdiskeltiin omien voimavarojen vahvistamista ja minäpystyvyys-uskomuksia.

Hyvinvointia_arjen_hallintaan_4.jpg

Joulukuun "Tuuppiva yhteisö" -työpajassa käsiteltiin itsesäätelyvalmiuksia ja ratkottiin arjen harmituksia, joita opiskelijat olivat keränneet etukäteen omasta arjestaan. Työskentelyssä avusti tarinateatteriryhmä SILTA Kollektiivi työstäen yhdessä ryhmän kanssa aiheesta arjen työkaluja.

Valmennuksen päätteeksi kukin esitteli kehitystehtävänsä, jossa pohdiskeli, mitä aikoo jatkossa tehdä toisin tai kehittää omassa työyhteisössään. Vertaisryhmä puolestaan keskusteli vilkkaasti siitä, mitä he voisivat oppia kollegoiden oivalluksista ja soveltaa omaan työhönsä.

Video voi tuoda harvinaisen ammatin liki

Ensimmäisessä tehtävässä työpari – Anu ja Nanna – mietti, miten lukion opinto-ohjauksessa voi hyödyntää yrittäjyyspedagogiikkaa. Työpari oli näyttänyt kahdelle opiskelijaryhmälle harvinaisiin ammattinimikkeisiin liittyviä videoita, keskusteluttanut opiskelijoita niiden pohjalta ja jakanut opiskelijoille verkkosivustojen osoitteita omatoimista tiedonhakua varten.

Valmennusryhmä innostui keskustelemaan myös rinnakkais- ja yhteisopettajuuden tuomista mahdollisuuksista, kun opetuskokonaisuuksia voi suunnitella ja toteuttaa yhdessä työparin kanssa.

Liikunta nostaa yritteliäisyyttä esille

Päivi ja Salla pohdiskelivat Liikkuva koulu -hankkeen tuomia uusia mahdollisuuksia muistuttaen, että liikunta nostaa keskiöön oppilaiden oman yritteliäisyyden. Kehittämistyössään he miettivät keinoja lisätä oppilaiden liikkumista koulupäivän aikana.

Uusia ideoita olivat, että oppilaat järjestäisivät taukoliikuntatuokioita ja olisivat välituntileikittäjiä. Oppilaita voitaisiin myös innostaa kävelemään kouluun. Oppilaat voisivat myös jakaa omia liikuntakokemuksiaan verkkosivuilla tai tehdä niistä älykameroillaan pieniä videoita. Kokeilujen myötä osa oppilaista saattaisi vaikka löytää itselleen sopivan liikuntaharrastuksen.

Yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa voitaisiin hankkia uudentyyppisiä liikuntavälineitä, kuten vaikkapa tasapainolautoja, ja oppilaskunta voisi puolestaan kerätä oppilailta liikuntaan liittyviä ideoita.

Valmennusryhmä piti hyvänä sitä, ettei koululiikunta ole enää kilpailuhenkistä tai lajikohtaista, vaan tavoitteena on liikunnallinen elämänasenne. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että epäonnistumiset antavat kokeilijalle uutta tietoa omasta itsestä, joten opettajan tehtävä on vahvistaa oppilaiden rohkeutta kokeilla uutta.

Tiimi voi lisätä hyvinvointia

Tiimin merkitystä opettajien arjessa pohdiskeli Mirja. Hän muistutti, että tiimi on myös oppimisympäristö ja oppimismenetelmä. Hän uskoo, että tiimioppiminen on metataito, jota tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.

Tiimioppimisen näkökulmina hän nosti esille muun muassa kaverijohtamisen. Tiimissä työskentelyn eduiksi hän nosti vuorovaikutuksen, dialogin, positiivisuuden, yhteisöllisyyden, hauskuuden ja flow-kokemukset.

"Olen kokenut tämän ryhmän tiimiksi. Kun tiimi toimii, se on turvallinen kasvualusta. Tiimi voi keventää kaikkien arkea, kun tietoa jaetaan. Tiedon jakaminen on tosi ystävän palvelus."

Esitys sai valmennusryhmäläiset miettimään, mistä tulee tietoinen läsnäolo luokkatilanteeseen ja miten julkisella puolella saataisiin synnytettyä kehittämistiimejä niin, että ihmiset osallistuisivat niihin mielellään ja ruokkisivat toistensa ideointia. Tärkeänä pidettiin, että ensin mietitään tiimille tavoite ja sitten vasta kootaan siihen sopiva tiimi.

Tapahtumat kasvattavat yhteisöllisyyttä

Kuvataidelukiossa työskentelevät Hanna ja Tiina ideoivat, miten tapahtumien järjestämisellä voitaisiin lisätä yrittäjyyskasvatusta. He kehittivät opiskelijoiden Tossujaispäivään uusia elementtejä, koska olivat huomanneet osan lukion ykkösluokkalaisista kokevan tapahtuman järjestämisen jännittävänä ja ehkä jopa nöyryyttävänä, vaikka sen pitäisi olla yhteisöllisyyttä lisäävä tapahtuma.

Hyvinvointia_arjen_hallintaan_2.jpg

Uutena ideana he miettivät valmennuksessa käytettyä Triptyykki-metodia ja sen jatkojalostamista. Kakkosluokkalaiset maalaisivat nimettömän taulun ykkösille, jotka tekisivät sen pohjalta runon, laulun ja näytelmän ja esittäisivät sen Tossujaisissa. Paikan päällä kakkoset kertoisivat, mikä taulun teemana oli ja katsojat valitsisivat parhaan esityksen.

Vertaisryhmä piti ideaa konkreettisena ja yhteisöllisyyttä lisäävänä, sillä se saisi kakkosluokkalaiset ja opettajat tiiviisti mukaan Tossujaisiin.

Sari oli puolestaan pohtinut erilaisia malleja opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattujen hyvinvointiviikkojen ja niihin liittyvien tapahtumien järjestämiseen.

Uudenlainen luokkatila vapauttaa liikkumaan

Vantaan lukioissa toteutettava Uudistuva oppimistila -kehittämishanke sai Paulan ja Ritvan pohdiskelemaan, minkälainen olisi uudenlainen, innovatiivinen luokkatila ja miten sellaisen voisi rakentaa.

Luokkatilat ovat pysyneet tutkimusten mukaan samanlaisina viimeiset 200 vuotta. Vuosien saatossa opiskelussa ja opetuksessa on kuitenkin tapahtunut paljon: teknologia on tullut kouluihin ja opiskelijoiden status on muuttunut samoin kuin opettajan rooli. Oman muutoksensa on tuonut sähköisten työvälineiden käyttö.

Paula on kokeillut omassa luokkatilassaan erilaista istumajärjestystä, luonut mahdollisuuksia liikkua osana tuntityöskentelyä ja tuonut vapaasti käyttäväksi steppilaitteita ja renkaat. Uusia mahdollisuuksia löytyy myös olemassa olevien seinäpintojen käytöstä ns. hetkellisinä viestintäpintoina.

Hyvinvointia_arjen_hallintaan_3.jpg

Ryhmä miettikin, miten luokkatilaa voisi muunnella joustavasti ilman, että henkilökohtainen vuorovaikutus häviäisi. Tärkeänä pidettiin opettajan oman sijainnin pohtimista niin, ettei hän olisi luokan etuosassa "vankina". Toisaalta muistutettiin, että opiskelija on nykyään erilaisten dokumenttien tuottaja ja osaa niistä voidaan kehittää oppimateriaaliksi.

Seuraava valmennus järjestetään Mikkelissä keväällä

Valmennus on neljän lähiopetuspäivän tiivis paketti, jonka lisäksi osallistujat opiskelevat etänä ja tekevät kehittämistehtävän. Valmennuksessa käytetään käänteisen luokkahuoneen metodia, mikä tarkoittaa sitä, että luennot katsotaan etukäteen videoilta ennen lähipäiviä.

Koulutuspäällikkö Outi Hägg kertoo, että tässä koulutuksessa Hyvinvointi ja arjenhallinta -aihetta lähestytään yrittäjyyskasvatuksen ja -pedagogiikan näkökulmasta.

"Moni osallistuja on antanut palautetta, että tämä on monipuolinen koulutus, joka hyödyttää osallistujaa henkilökohtaisesti ja ammatillisesti, ja jonka antia voi hyödyntää oppilaiden hyväksi. Yksi osallistuja kommentoi, että tämä on Luxus-kurssi, joka lähti ravistelemaan sisäisiä rakenteita: motivaatiota, tavoitteita, arvoja. Aito muutos ei voi olla vain tehtävien muuttamista. Muutos lähtee perimmäisestä ajatuksesta ajatella toisin."

Kevään 2015 aikana seuraava valmennusjakso järjestetään Mikkelissä.

Valmennus on osa Opetushallituksen rahoittamaa yleissivistävän opetuksen henkilöstölle suunnattua hanketta. Hankkeessa on keskeistä opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatusvalmiuksien ja niihin liittyvien itsesäätelyvalmiuksien kehittäminen. Tavoitteena on lisätä opettajien valmiuksia ohjata opiskelijoiden arjenhallintataitoja yrittäjyyspedagogiikan avulla.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Outi Hägg, sposti: outi.hagg(at)aalto.fi, puh. 040 7620 244.

oph_hankelogo.jpg

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Outi Hägg

InnoEspoossa kehitetty digitaalinen palvelu www.seniori365.fi valittiin Good Practice 2014 palveluinnovaatioksi

0
0

Koulutusasterajat ylittävä yhteistyö opiskelijayrittäjyyden ja pienyritysten kehittämiseksi tuottaa tulosta.

Kansainvälinen Design for All Foundation valitsi tammikuussa 2015 Seniori365.fi-internetpalvelun erinomaiseksi palveluinnovaatioksi Good Practice 2014. Palvelu on mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa viisi parasta palveluinnovaatiota ja/tai projektia maailmasta saa maininnan Best Practice 2014.

www.seniori365.fi on InnoEspoo hankkeen tulosta. Hankkeen toteuttajina ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Laurea ammattikorkeakoulu ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia. www.seniori365.fi on erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kehittämä ja toteuttama digitaalinen palveluinnovaatio espoolaisille senioreille ja heidän omaisilleen kotona selviytymisen tueksi.  Palvelu avattiin 29.8.2014. Good Practice 2014 on upea saavutus ja ansio kaikille opiskelijoille, jotka ovat olleet mukana kehittämässä S365-palvelua.

Sivustolta löytyy hyvinvointiin ja kodin apuun liittyviä tietoja, palveluita ja tuotteita. Lisäksi siellä on  hyödyllisiä artikkeleita liittyen liikuntaan, hyvinvointiin ja terveydenhoitoon. Sinne on koottu Espoon tapahtumia ja sieltä on pääsy esimerkiksi Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden palvelusivustoille. Aktiviteetit-osiosta löytyvät linkit mm. eri medioihin ja peleihin ja siellä on useita kuntoa ylläpitäviä jumppa-, aivojumppa- ja rentoutusvideoita. Palvelua kehitetään koko ajan ja kevään aikana sinne mm. avautuu Omaishoitajille-alasivusto.

Palvelu on kehitetty palvelumuotoilun keinoin yhdessä senioreiden kanssa useissa työpajoissa. Palvelu tuo helpotusta senioreiden arkeen ja lisäksi tukee Espoon alueen yritystoimintaa, uusien hyvinvointialan yritysten perustamista sekä opiskelijoiden kannustamista osuuskuntatoimintaan. Sivustolla kohtaavat seniorit, heidän omaisensa sekä palveluntarjoajat kuten yritykset, julkiset ja kolmannen sektorin toimijat sekä opiskelijat.

Tiedustelut:

 

InnoEspoo-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama yrittäjyyshanke Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian, Laurea-ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen ja Espoon kaupungin välillä. Hanke käynnistyi alkuvuodesta 2013 ja päättyy huhtikuussa 2015. Hankkeen tavoitteena on luoda eri koulutusasteet ylittävä ja yrityspalveluja kehittävä yhteisö tukemaan ja edistämään opiskelijayritysten ja pienyritysten käynnistymistä ja toimintaa sekä kehittämään innovatiivista palvelujen tarjontaa Espoon kaupungissa.

Lue myös: InnoEspoo kokosi yrittäjät pikatreffeille

http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/current/news/innoespoo_kokosi_yrittajat_pikatreffeille/

 ely-keskus.jpg   eu-esr.jpg

Kehittämiskumppanuus työllistää yhä enemmän ihmisiä Mikkelissä

0
0

Vuoden 2014 aikana mikkeliläisten toimijoiden luoma kehittämiskumppanuusverkosto on vauhdittanut työllisyydenhoitoa Mikkelin seudulla. Mallin syntyä edisti Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa -hanke, jota vetivät Diak ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.

Lähtötilanne oli karu. Kunnille siirtyi lisää vastuuta työllisyyden hoidosta. Samaan aikaan ELY-keskus uudisti rahoitusta eli lopetti pienten yhdistysten sirpaleisten työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoituksen ja halusi keskittää projektirahoituksen isomman toimijajoukon malleille. Mikkelin kaupungiltakin tuli viestiä, että toimintaa pitää keskittää. Niinpä tilanne kentällä oli kypsä uudentyyppisille toimintamalleille.

"Oli selvää, että pitäisi saada aikaan enemmän ja yhdistysten pitäisi päästä tekemään enemmän", työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Pekka Patama Mikkelin kaupungin elinvoimaisuus ja kilpailukyky -palveluista sanoo.

Mikkelin toimintakeskus ry:n näkyvin toimintamuoto on Ekotori, joka tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia työkokeilumahdollisuuksia ja kuntouttavia työtoimintapaikkoja.

"Meillä oli halua tehdä jotain, millä on laajempaa vaikuttavuutta ja mistä jää pysyvä jälki työllisyydenhoitoon. Meillä oli ennestään hyvä keskusteluyhteys kaupunkiin sekä mahdollisuuksia ja ohjausvoimaa laajentaa kuntouttavaa työtoimintaa", Mikkelin toimintakeskus ry:n toiminnanjohtaja Harri Lankinen kuvaa.

HarriLankinen_ja_PekkaPatama.jpg 

Samoihin aikoihin Pienyrityskeskus oli käynnistelemässä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvää ESR-rahoitteista hanketta yhdessä Diakin kanssa. Toimijat huomasivat hankkeesta löytyvän neutraalin maaperän yhteiselle kehittämiselle. Hankkeen kouluttaja Paavo Viirkorpi innostuikin ryhmän valmentamisesta.

"Hallintopäätöksellä yhdistyksiä ei saada mukaan. Meille oli eduksi, että Paavo löytyi ulkopuoliseksi, neutraaliksi sparraajaksi. Tämän tyyppisen keskustelun käyminen vaatii asiasisällön ymmärtämistä ja jokaisella hankkeen vetäjistä – Paavo Viirkorvella, Kaija Villmanilla ja Hanna Moilasella – oli oma panoksensa kokonaisuuden kannalta", Patama kertoo.

"Ulkopuolinen pystyy katsomaan tilannetta ilman omaa intressiä ja tuomaan esille asioita, jotka ovat kipeitäkin. On tärkeää, että sparraaja nostaa kipeitä asioita esille sellaisella tavalla, että ne osuvat ja uppoavat mukana olijoihin", Lankinen muistuttaa.

Kehittämiskumppanuutta rakenneltiin yhdessä puolisentoista vuotta ja vuosi 2014 oli täyttä toimintaa.

"Olemme edenneet älytöntä vauhtia ja pistäneet asioita toimeksi. Puhumattomat asiat on ollut pakko puhua läpi, eikä kenelläkään ole ollut varaa yrittää poimia vain rusinoita pullasta", Lankinen vakuuttaa.

Patama kertoo huomanneensa, että kesän jälkeen verkostossa tapahtui "naksahdus" eli yhteistyöhalua löytyi kaikilta toimijoilta ja yhdessä tekeminen alkoi toden teolla.

"Nyt kaikilla on päällimmäisenä luottamus toisen tekemisiin, asioista puhutaan suoraan syyttelemättä ketään eli ensin mietitään, mitä itse voitaisiin tehdä paremmin, eikä kenelläkään ole piilointressejä. Tajutaan, että perusurakan hoito on yhteisellä vastuulla."

Pitkään työttöminä olleille löytyy työtä

Tuloksia kelpaa esitellä. Kun Mikkelin kaupungin työpajoissa oli kuntouttavassa työtoiminnassa vuosittain 30-40 henkilöä, nyt heitä on 80-90. Ohjatussa työtoiminnassa on lisäksi noin 240 ihmistä.

Työtä on löytynyt verkostossa mukana olevien yhdistysten kautta. Verkostossa toimivat aktiivisesti tällä hetkellä Mikkelin Seudun Invalidit ry, Etelä-Savon Liikunta ry (ESLI), Karjala-tietokantasäätiö ja Mikkelin Työttömät ry. Kehittämiskumppanit ovat solmineet sopimuksen, jonka pohjalta määritellään toimijoiden vastuut ja velvollisuudet.

Mikkelin toimintakeskus ry:llä on ns. veturirooli. Vuosi sitten sillä oli palkkalistoillaan seitsemän vakituista työntekijää, nyt 23. Vuosi sitten valmentautujia oli 60-70 henkilöä, nyt noin 235 henkilöä eri toimipisteissä. Mikkelin Seudun Invalideilla ja ESLIllä on lisäksi omia työpisteitään kuntoutettaville.

"Vuosi 2014 on ollut suunnitteluvaihetta, vaikka meillä onkin ollut todella kova vauhti päällä koko ajan. Nyt tilanne on se, että meillä on tarjolla 298 paikkaa, joten lisääkin työkykyisiä ihmisiä mahtuisi mukaan", Lankinen muistuttaa.

Yhdistykset pystyvät verkostosta saamansa työvoiman avulla toteuttamaan entistä paremmin perustoimintaansa. ESLI välittää tekijöitä urheiluseuroille myös Mikkelin ulkopuolelle.

Nuoret eivät vielä kuulu kumppanuussopimuksen piiriin, vaan mukana olijoiden keski-ikä on noin 43 vuotta.

"Vuonna 2015 meidän ei tarvitse samoilla tavoitteilla, vaan toimintaa voidaan tarkistaa. Ei tässä vielä maalissa olla", Patama sanoo.

Mikkelin Seudun Invalidit ry:llä on ollut vuodesta 1999 omia erillisiä työllisyyspoliittisia hankkeita, joiden avulla on saatu ohjaaja-projektipäällikkö koordinoimaan ja kouluttamaan jäsenistölle avustajia ja yhdistyksen omistamaan lomanviettopaikkaan, Lahdenpohjaan, talonmiehiä. Järjestö halusi varmistaa, ettei työllisyyden hoito lipsahda ulkopaikkakunnalta hoidettavaksi ja lähti mukaan Yhteiskunnallinen yrittäjyys -hankkeeseen miettimään kehittämistä.

"Invalidiliitolla on vuodesta 2012 ollut yhteiskunnallinen yrittäjyys -merkki, joten asia oli tuttu ja herätti mielenkiintoa täällä Mikkelissäkin. Olimme vuosien varrella miettineet muun muassa, olisiko Lahdenpohjan ylläpitoa varten pitänyt perustaa osakeyhtiö. Pienyrityskeskuksen hankkeessa valmentanut Paavo Viirkorpi toimi neutraalina moottorina ja häneltä saimme näkemystä pohtiessamme erilaisia näkökulmia yhteistyötä haudutellessamme", Mikkelin Seudun Invalidit ry:n hallituksen puheenjohtaja Kauko Väisänen sanoo.

Yhdistykselle on tärkeää pystyä takaamaan koulutettuja avustajia jäsenkunnalleen ja tarjota kiinteistönhoitoon liittyviä töitä. Elokuusta alkaen kehittämiskumppanuus on tarkoittanut sitä, että jäsenille tuttu, aiemmin yhdistyksen omassa hankkeessa toiminut projektipäällikkö on jatkanut työtään verkoston kautta ja käytettävissä on hankkeen kouluttamia avustajia.

"Tämä on keventänyt omaa hallintoamme ja olemme voineet keskittyä enemmän perustehtäväämme eli edunvalvontaan. Työllistämiseen liittyvä ohjauspanos on sellainen, johon pienet yhdistykset kaipaavat lisäresursseja. Lisäkustannuksia tästä ei ole meille syntynyt ja se onkin perusedellytys mukanaolollemme."

Väisänen on mukana Invalidiliiton valtakunnallisessa edunvalvonnassa, mutta sielläkään hän ei ole törmännyt mikkeliläisten kehittämän mallin tyyppiseen toimintaan.

"Kyllä tämä uniikilta vaikuttaa. Jatkossa meitä kiinnostaisi olla kehittämässä myös välityömarkkinoita nuorille liikuntarajoitteisille ihmisille, että he voivat opiskeltuaan ponnistaa eteenpäin työuralla."

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tuo uusia vivahteita

Mikkelin toimintakeskus ry teki vuonna 2014 noin 3,5 miljoonan euron liikevaihdon ja vuoden 2015 talousarvio on 4,3 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta se ei suunnittele toimintansa yhtiöittämistä kokonaan tai osin. Sen sijaan nopeasti laajentunut toiminta on vaatinut uudentyyppistä oman porukan ja verkoston johtamista.

"Jos tällaista tehdään yhdessä, peli pitää avata alusta saakka kunnolla kaikille ja olla vilpittömästi liikkeellä, ongelmat on käytävä läpi, oltava luottamuksen arvoisia ja toteutettava se, mitä sovitaan. Olemme pyrkineet viilaamaan omaa toimintaamme koko ajan. Purkkaa ja rautalankaa on tarvittu", Lankinen ja Patama tuumivat.

He muistuttavat, että oleellisinta on tarjota oikeita toimia oikeaan aikaan oikeille ihmisille.

"Kun palveluja ja ohjausta tarjotaan niille, jotka siitä hyötyvät, se ei ole keneltäkään pois. Hyvät asiat keräävät ympärilleen hyviä ihmisiä."

Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt vaikkapa nuorten työpajan kanssa. Syksyn mittaan puupajassa ja metallipajassa ovat toimineet yhdessä nuoret ja kehittämiskumppanuusverkoston kautta tulleet aikuiset.

"Nyt mietitään, mikä osa ohjauksesta voisi olla yhteistä eli moni itsestään selvänä pidetty asia pystytään verkostoyhteistyössä kyseenalaistamaan rauhallisella keskustelulla ja löytämään uudentyyppisiä tapoja toimia."

Tulevaisuuden haasteena Harri Lankinen pitää yhteistyön kehittämistä yritysten suuntaan. Mikkelin toimintakeskus ry on liittynyt yrittäjien järjestöön pystyäkseen sitä kautta avaamaan keskustelua. Tällä hetkellä noin 15-20 prosenttia kehittämiskumppanuusverkoston kautta työllistyneistä on siirtynyt työllistämisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille yrityksiin.

"Annamme ihmisille vastuuta ja he saavat tehdä parhaansa. Yhteistyötä yritysten kanssa voisi luoda lisää ja kasvattaa tietoisuutta, jotta meillä olisi antaa vinkkejä avoimille työmarkkinoille haluaville."

"Olisi myös tärkeää saada yritykset ymmärtämään, että jos ihminen siirtyy palkkatuella kokeilemaan yritykseen, eikä pärjää siellä, hän on mahdollisuus palata takaisin meille. Se, että liki joka viides siirtyy avoimille työmarkkinoille, on mielestäni todella suuri luku verrattuna siihen, jos nämäkään ihmiset eivät siirtyisi avoimille työmarkkinoille."

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa -hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Mikkeli, Kaija Villman, sposti: kaija.villman(at)aalto.fi ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki Kirsti Kauppinen, sposti: kirsti.kauppinen(at)diak.fi

Diak.png   yy_es_logo.jpg
eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg

 

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen


Yrittäjyys kiinnostaa korkeakouluopiskelijoita

0
0

Korkeakouluopiskelijoiden Contact Forum -rekrytointimessuilla tammikuun lopussa keskusteltiin yrittäjyydestä paneelikeskustelussa, jossa koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Pienyrityskeskuksesta kertoi kokemuksia EnterMill-valmennusohjelmasta.

ContactForum-2015.jpg 

Aalto-yliopiston EntreMill vauhdittaa valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden urapolkua valmentaen heitä työnhakuun ja yrittäjyyteen. Contact Forumin yrittäjyysaiheisessa keskustelussa keskityttiin vastaamaan Facebookin kautta ennakkoon tulleisiin kysymyksiin. Vastaamassa olivat Anne Gustafsson-Pesosen lisäksi toimitusjohtaja Lasse Mäkelä Invesdorista, järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä, juristi Heikki Huhtamäki Hannes Snellman -asianajotoimistosta ja Kenneth Salonius HealthSPA-yrityksestä.

 ContactForum-paneeli.jpg
Vasemmalta: Tatu Sinisalo, Kenneth Salonius, Anne Gustafsson-Pesonen, Joonas Mikkilä, Lasse Mäkelä ja Heikki Huhtamäki.

Kenelle yrittäjyyttä voi suositella?

Paneelistien mielestä yrittäjyys sopii etenkin sellaisille, joilla on hyvä liikeidea, stressinsietokykyä ja jonkin verran omarahoitusta.

"Nykyajan työelämässäkin täytyy toimia yrittäjämäisesti. EntreMill -ohjelman osallistujien mielestä yrittäjyys on vastavalmistuneellekin hyvä vaihtoehto, sillä he eivät vielä ole tottuneet säännöllisiin kuukausituloihin. Yrittäjyys sopii myös vaikkapa pienten lasten vanhemmille, jotka haluavat kotoa käsin toimia sivutoimisina yrittäjinä. Nousussa on myös yli 50+ -ryhmän kiinnostus yrittäjyyteen, mitä kutsutaan myös senioriyrittäjyydeksi. Usein heillä innostus yrittämiseen lähtee oivalluksesta, että omasta harrastuksesta ja asiantuntemuksesta löytyy jotain, mitä voi myydä yrityksen kautta."

Mitä sudenkuoppia yrittäjyyteen liittyy?

Paneelistit löysivät paljonkin riskejä, jotka liittyvät vaikkapa juridiikkaan, kirjanpitoon, verotukseen, yhtiömuodon valintaan tai sopimuskäytäntöjen luomiseen. Oleellista on kuitenkin, että aloittavalla yrittäjällä on vahva liikeidea ja ymmärrys siitä, onko palvelulle tai tuotteelle kysyntää.

"Tärkeää on myös hinnoitella alusta asti tuotteensa ja palvelunsa riittävän korkealle tasolle, ettei veroista ja lakisääteisistä maksuista tule ongelmaa. Myöskään starttirahan tai investointirahoituksen ei pitäisi antaa hämätä hinnoittelua, sillä myöhemmin voi olla vaikea nostaa hintoja", Gustafsson-Pesonen muistutti.

On tärkeää löytää maksava asiakas eli kehittää ns. meaningful product, josta asiakas on valmis maksamaan, Kenneth Salonius korosti.

Verkostoitukaa jo ideointivaiheessa, sillä verkostoista löydätte tukea, asiakkaita ja muita käytännön toimijoita, joita tarvitsette yrittäjänä, Joonas Mikkilä sanoi.

Heikki Huhtamäki kertoi työnsä kuuluvan myös ns. hautausmaaurakointia, kun yritys joudutaan lopettamaan tai rahoittajat ryhtyvät hakemaan rahojaan takaisin. Hän korostikin, miten tärkeää on varmistaa, että yritysidealla on perusteltua kaupallista arvoa. Yrittäjien kannattaa myös pitää mielessä, että lainsäädäntö on vastuukysymyksissä tiukka ja vastuut ovat pitkiä, joten aloitusvaiheessa kannattaa olla realistinen.

Mistä kannattaa hakea rahoitusta yritykselle?

Joukkorahoitukseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajana Lasse Mäkelä korosti uusia rahoitusmahdollisuuksia ja muistutti, kuinka tärkeää on pystyä kuvaamaan oman liikeidean liiketoimintamahdollisuudet sekä kulurakenne mahdollisille rahoittajatahoille.

"Idea kannattaa jalostaa timantiksi ja harjoitella kertomaan siitä mahdollisimman hyvin eli tehkää ns. hissipuheita ja verkostoitukaa. Verkostoista voi löytyä ihmisiä, jotka puhuvat puolestanne, eikä yrityksen aloittamiseen aina edes tarvita suuria rahoja", Gustafsson-Pesonen muistutti.

Kannattaako yritys perustaa puolison tai kavereiden kanssa?

Osa asiantuntijoista näki positiivisena sen, että yritys perustetaan ennestään tuttujen ihmisten kanssa, osa arvioi siinä olevan myös riskejä. Jos sukset menevät ristiin, ystävyys voi loppua.

"Nykyään työelämässä korostuu tiimimäinen toiminta eli ihmiset hitsautuvat tiimiksi, joka tekee pöljänä töitä yhdessä. Itse voisin perustaa yrityksen puolisonikin kanssa", Gustafsson-Pesonen tuumi.

Yrittäjä voi toimia yksin, mutta tiiviissä yhteistyössä erilaisissa verkostoissa muiden kanssa, Joonas Mikkilä huomautti.

Mitä pitäisi muistaa verotuksesta?

Ajankohtaiset perintöverotukseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verokäytännöt herättivät keskustelua. Suomen Yrittäjien Mikkilä muistutti, että 70 000 yritystä on tulossa sukupolvenvaihdostilanteeseen lähivuosina ja niistä 40 prosentin pitäisi löytää ulkopuolinen jatkaja yritykselle. Tällä hetkellä yritysten myyjät ja mahdolliset ostajat eivät kohtaa.

Kyselymme mukaan kymmenen prosenttia tästä joukosta tiesi, kuka potentiaali ostaja voisi olla eli opiskelijoille vinkkinä, että aina ei tarvitse olla omaa originellia liikeideaa, vaan varteenotettava vaihtoehto on ostaa yritys, jolla on vakiintunut liiketoimintamalli ja asiakaskunta, hän muistutti.

Yritysjuristin näkökulmasta suomalaista verolainsäädäntöä pitäisi yksinkertaistaa. Esimerkiksi osakeyhtiön osingon verotukseen käytetään 20 erilaista verotusmallia, mikä voi heikentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta, Huhtamäki kuvasi.

"Yrityksestä luopuminen voi olla myös tunneasia. Yrittäjä miettii, kuinka voi luopua yrityksestä. Hän on ehkä laskenut sen varaan, että saa eläkerahat yrityskaupasta. Sukupolvenvaihdoksen tekoon tarvitaan valmennusta ja mentorointia", Anne Gustafsson-Pesonen on huomannut.

Mistä tunnistaa, ettei liikeidea toimi?

Kenneth Saloniuksen mukaan kannattaa herätä miettimään, missä on vika, jollei kukaan ole valmis maksamaan yrittäjän ideoimasta palvelusta tai tuotteesta.

Lasse Mäkelä korosti lean-ajattelua eli hautaa nopeasti ideat, jotka eivät toimi.

Heikki Huhtamäki muistutti siitä, miten nopeasti luottotiedot voivat mennä ja että myös luonnollisen henkilön voi hakea konkurssiin, joten yritystoiminta kannattaa lopettaa kunnolla ja pyytää siihen apua.

"Opiskelijoille sanon, että kannattaa testauttaa ideaa ja ellei kukaan kysy siitä mitään, voi miettiä, miksei se kiinnosta. Kyseenalaista, testaa ja ota rohkeasti vastaan kommentteja", Anne Gustafsson-Pesosen vinkki kuului.

Laskutuspalveluiden avulla voi testata markkinoita ennen kuin lähtee yrittäjäksi eli voi kokeilla ns. kevytyrittäjyyttä, Joona Mikkilä muistutti.

Kannattaako tässä taloustilanteessa perustaa yritys?

Jos on hyvä idea, kysyntää ja pieni alkupääoma, yleisellä taloustilanteella ei välttämättä ole vaikutusta yrityksen perustamiseen.

"Muistan yrittäjän tarina siitä, miten hän perusti syvän laman aikana yrityksen, jolle oli selkeä tarve samaan aikaan, kun ympäristö oli muuten lamautunut. Hyvät pärjäävät aina", Anne Gustafsson-Pesonen korosti.

Yrityksen perustaminen on pitkäkestoinen asia, siihen ei voi kannata lähteä noin vain, olipa sitten lama tai ei, sillä ei ole sinänsä merkitystä. Kannattaa miettiä, mitä osaa ja voi tehdä ja pohtia sen pohjalta yrityksen perustamista, Lasse Mäkelä aprikoi.

Yrityksiin ladataan nyt paljon odotuksia, joten nyt voi olla jopa erinomaisen hyvä väli lähteä yrittäjäksi, Joona Mikkilä tuumi.

Mitä olisivat yritystoiminnan kannalta suotuisat toimialat nyt?

Kenneth Salonius muistutti, että Suomi on yksi niistä kymmenestä maasta, joissa on jo nyt hyvinvointiteknologiaan liittyvää globaalia liiketoimintaa.

Gustafsson-Pesonen kertoi huomanneensa EnterMill-valmennuksessa olevien hauduttelevan yritysideaa omasta osaamispääomastaan lähtien, vaikka toki suoraan Amerikan-markkinointiin tähtääviäkin on.

"Yksi trendi voi olla sosiaali- ja terveysalaan liittyvä yrittäjyys, sillä ikääntyvä maksukykyinen väestö voi olla kiinnostunut ostamaan itselleen palveluja. Kotimarkkinoillakin tarvitaan tekijöitä ja voi kasvaa."

Heikki Huhtamäki on puolestaan huomannut, että Suomi voi toimia hyvänä kokeilumarkkinana eli jos täällä pärjää, idea voi toimia muuallakin.

Pystyykö yrittäjä jättämään työt työpaikalle?

Yrittäjäjärjestön kyselyissä on huomattu, että etenkin aloittavien yrittäjien voi olla ongelmallista yhdistää työ ja perhe-elämä. Tähän voi tukea verkostoilta ja vaikka yrityskummeilta. Kannattaa hakeutua ns. lämpimien pääomien äärelle, ne auttavat ruuhkavuosien yli, Mikkilä suositteli.

"Elämä on kokonaisvaltainen paketti, johon kuuluvat sekä työ että perhe. Kun pitää fyysisestä ja henkisestä kunnostaan huolta, niin jaksaa", Gustafsson-Pesonen muistutti.

Huhtamäki kertoi oman 86-vuotiaan isoäitinsä pitävän lounasravintolaa ja työllistävän kaksi yli 70-vuotiasta työntekijää. Yrittäminen on isoäidille elämäntapa, mutta hän osaa myös ottaa vapaata ja voi hyvin fyysisesti ja psyykkisesti.

Yrittäjien työtyytyväisyys ja draivi ovat aina korkealla tasolla ja he kokevat työllään olevan merkitystä ja se on iso asia elämänlaadun kannalta, Mikkilä muistutti erilaisten kyselyiden pohjalta.

ContactForum-2015_yleiso.jpg 

Get stronger, get connected -teemalla järjestetty Contact Forum 2015 veti Kaapelitehtaan täyteen osanottajia.

Pienyrityskeskuksen kehittämän EnterMill-valmennusohjelman aikana on kehitetty ja pilotoitu toimintamallia, joka tukee työelämälähtöistä yrittäjyyttä ja juurtuu osaksi Uudenmaan alueen nuorisotyöttömyyden ja nuorten yhteiskunnasta syrjäytymisen ennaltaehkäisevää toimintaa.

2012 alkanut EntreMill on Uudenmaan ELY-keskuksen osarahoittama hanke.

Lisätietoja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa: Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen

Yrittäjyyskasvatus jalkautui eteläsavolaisiin kouluihin

0
0

Yrittäjävierailuja, yrittäjyysleirejä, hemmottelupäivä äideille, oppilasyritysten perustamista, kirjastokummeja, Digitaalisen kaupunkiseikkailun toteuttamista... Kimmoke-hankkeeseen osallistuneissa eteläsavolaisissa oppilaitoksissa innostuttiin tuomaan yrittäjämäistä toimintaa osaksi omaa arkea.

Hankkeen projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta kertoo videolla Kimmoke-hankkeen tuloksista eri kouluasteilla.

Videon editoi Hamid Al-Sammarraee ja haastattelun teki Päivi Kapiainen-Heiskanen. Videon kuvituskuvia kuvasivat myös Olavi Nieminen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen.


Pienyrityskeskuksen koordinoimasta hankkeesta jää oppilaitoksille ja muille toimijoille käyttöön työkaluja ja mallinnusta koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voi jalkauttaa omaan oppilaitokseen.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta.

 kimmokelogot.jpg

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

Aalto Start-Up Center on auttanut luomaan lähes kaksituhatta työpaikkaa

0
0

Vuonna 2013 Aalto-yliopiston yrityskiihdyttämöstä syntyneiden työpaikkojen määrä kasvoi lähes 20 prosenttia.

Vuosittain kiihdyttämöön hakeutuu noin 40 uutta kasvuyritystä. Toimintavuosien aikana jo yli 500 yritystä on saatettu kasvu-uralle. Lähes puolet niistä on tullut viimeisen viiden vuoden aikana.

Vuosia 2010–2013 koskevaan seurantaan löytyivät täydelliset tilinpäätöstiedot 193 yrityksestä. Tilinpäätöstiedoista selvitettiin yritysten liiketoiminnan kasvunopeus, kasvun jatkuvuus, yrityksen koko ja kannattavuus. Kaikkien 193 yrityksen liikevaihdon kasvu oli lähes viisi prosenttia tilivuonna 2012–2013, kun samaan aikaan Suomen kaikkien yritysten liikevaihto supistui.

− Aalto Start-Up Centerin toiminta on konkreettista panostusta Suomen talouteen. Uusia työpaikkoja kiihdyttämöyritysten arvioidaan luoneen lähes kaksituhatta. Asiakkaitamme ovat kasvuhakuiset yrittäjät, joilla on innovatiivinen liikeidea ja vahva tahto menestyä, kertoo Aalto Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala.

Kiihdyttämö tukee ja seuraa yritysten kehittymistä jatkuvasti. Myös Aalto-yliopistosta saatava tutkimustieto on yritysten käytössä.

− Aalto Start-Up Center on ollut erinomainen kasvualusta. Se on tarjonnut monipuoliset yrittäjyyden kehityspalvelut, osaavaa yritysneuvontaa, samanhenkisesti ajattelevia vertaisyrittäjiä, laajat asiantuntijaverkostot ja modernit toimitilat, kuvaa Markku Patronen, toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja uudesta verkkopohjaisesta kirjakaupasta ja digitaalisten kirjojen julkaisualustasta Reader Stagesta.

Aalto Start-Up Center on antanut lähtölaukauksen yli 40 gaselliyritykselle

Aalto Start-Up Centerin suojista on saanut alkunsa 43 voimakkaasti kasvavaa gaselliyritystä. Määrä tuplaantui tarkasteluajanjaksosta 2006–2009 tarkasteluajanjaksoon 2010–2013.

Yritys saa gasellin tittelin, jos se täyttää tanskalaisen Borsen-lehden määrittelemät neljä ehtoa. Tarkasteluajankohtana 2010–2013 liikevaihdon kasvun oli oltava yli 100 prosenttia ensimmäisestä tilinpäätöksestä viimeiseen. Lisäksi liikevaihdon oli oltava positiivinen kaikkina näinä vuosina, sen tuli olla yli 135 000 euroa jokaisena neljänä tilivuotena ja liiketoiminnan tuloksen piti olla positiivinen.

Yksi yrityskiihdyttämöstä syntyneistä gaselliyrityksistä on Efima, joka tuottaa ratkaisuja toiminnanohjaukseen, taloushallintoon ja raportointiin. Yritys suunnittelee rekrytoivansa tänä vuonna 40 uutta työntekijää.

− Meillä oli alusta asti vahva tahto luoda kasvuyritys ja työpaikkoja. Aalto Start-Up Centeristä sai hyvän lähtölaukauksen toiminnalle ja kasvulle. Aalto Start-Up Center on jäänyt mieleen paikkana, jossa saattoi rauhassa keskittyä omaan tekemiseen, sanoo toimitusjohtaja Tero Salminen.

Aalto Start-up Centeristä ovat ponnahtaneet kasvuun myös esimerkiksi peliyritys Frozenbyte, palveluiden toimitusketjun hallintaan keskittynyt asiantuntijayritys Verco, ohjelmistoyritys Conmio ja arkkitehtitoimisto Pen & Hammer.

Varhaisempia kiihdyttämön suojista syntyneitä gaselliyrityksiä ovat muun muassa peliyhtiö Rovio, lakiasiaintoimisto Fondia, ICT-yritys Sininen Meteoriitti ja viihteeseen erikoistunut tuotantoyhtiö Blue Media.

Kahdentoista alumniyrityksen tarinasta toimitettu julkaisu ilmestyy tänä keväänä.

Aalto Start-Up Center on Aalto-yliopistossa toimiva yrityskiihdyttämö, joka toimii aloittavien yritysten kasvun vauhdittajana. Kiihdyttämössä yhdistyy kaupallisen, teknillisen ja taidealojen osaaminen. Start-Up Center on toiminut osana Kauppakorkeakoulua vuodesta 1997. Yritykset ovat kiihdyttämössä yleensä noin 1–1,5 vuotta. Tällä hetkellä kiihdyttämössä ovat vahvasti edustettuina terveys- ja hyvinvointialan yritykset.

Lisätietoja:

Marika Paakkala, projektijohtaja
p. 040 829 2286
marika.paakkala@aalto.fi

Pertti Kiuru, asiantuntija
p. 050 526 6933
pertti.kiuru@aalto.fi

www.start-upcenter.fi

Luovaa taloutta mikkeliläisittäin

0
0

Talouden madonluvut ovat saaneet eri toimialat etsimään kuumeisesti lääkkeitä uuteen kasvuun. Löytyisikö eri toimialojen ennakkoluulottomasta yhteistyöstä piristystä talouteen?

Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta näkee monialaisuudessa mahdollisuuden erityisesti maakunnille. Voidaanhan sitä kautta yhdistää rajalliset voimat ja osaaminen.

"Jos vaan keskitytään toimialakohtaiseen kehittämiseen, on lopputulos jo jollain tapaa tiedossa. Kun taas mukana on eri alojen osaajia, syntyy mahdollisuus luoda jotain aidosti uutta", Villman toteaa.

Usko monialaisuuteen näkyy myös luovien alojen kehittämisessä. Luovien toimialojen tukemisesta on siirrytty kannustamaan uudenlaista luovaa verkostotaloutta. Yksi esimerkki tästä on Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus AVEKin jakama CreMA-tuki. Tuen tavoitteena on luovien ja muiden toimialojen osaamisen yhdistäminen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittäminen.

GalleriAri ja IPIK Design uskovat yhdessä tekemiseen

Etelä-Savossa rakennetaan luovaa taloutta AVEKin jakaman CreMA-rahoituksen turvin. Kaksi alueen luovan alan yrittäjää taidegalleria GalleriAri ja tekstiilialan yritys IPIK Design saivat viime vuonna rahoitusta monialaisen yhteistyön kehittämiseen.

GalleriArilla on takanaan jo reilun vuosikymmenen kokemus kehystämisestä ja galleriatoiminnasta.

GalleriAri_AriHänninen.jpg 

"Kaikki alkoi 19 vuotta sitten, kun lähdin eräänä päivänä ostamaan kehyksiä vaimon maalaamaan tauluun ja tulinkin ostaneeksi koko kehysliikkeen", galleriaa pyörittävä Ari Hänninen naurahtaa.

Sivutoimena pyöritetty kehystysliike on kasvanut reilussa vuosikymmenessä elinvoimaiseksi taidekeskukseksi: GalleriAri tarjoaa kehystyspalveluita, myy taidetarvikkeita ja järjestää korkeatasoisia taidenäyttelyitä. Gallerian yhteydessä toimii myös taiteilijaresidenssi.

GalleriArin toiminta on kehittynyt ajan hengessä. Hänninen uskoo, että eri toimialojen yhteistyö on tulevaisuuden juttu.

"Taantuma koskettaa kaikkia jollain tapaa, nyt pitää vain tehdä vähän enemmän ja rohkeammin töitä – eri tavalla kuin on aiemmin tehty. Näen tulevaisuuden trendinä, että ei yritetä tehdä kaikkea itse, vaan tehdään yhteistyössä."

Osoitus tällaisesta yhteistyöstä on galleriassa alkuvuodesta esillä ollut Sisusta Kotisi Taiteella -näyttely. Yhteistyössä JL-rakentajien kanssa galleriatilaan on rakennettu kodinomaisia tiloja taiteen ja erilaisten ripustus- ja valaistusvaihtoehtojen esittelemiseksi. Tilojen sisustuksesta ovat vastanneet paikallinen huonekaluyritys Kaluste Marsalkka ja tapetteja ja kaakeleita myyvä TilesPoint.

Näyttely on saanut runsaasti positiivista palautetta ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Helmi-maaliskuun taitteessa koko tila sisustetaan jälleen uudelleen näyttelyn vaihtuessa: nyt esitellään eri ikäpolville sopivaa taidetta ja sisustusta.

GalleriAri tekee yhteistyötä JL-rakentajien kanssa myös asuntorakentamisen puolella. GalleriAri tarjoaa JL-rakentajien rakentamien kerrostalojen asukkaille valmiita ripustusratkaisuja.

"Näen tässä sellaisen sabluunan jota voisi laajentaa myös muihin kaupunkeihin ja rakennusliikkeisiin. Monet rakennusliikkeet haluavat palvella asiakkaitaan paremmin ja tämä on yksi palvelu heille lisää."

IPIK_Design_IidaPaasonen.jpgMyös toinen mikkeliläinen yrittäjä, IPIK Designin toimitusjohtaja Iida Paasonen vannoo yhteistyön nimeen. Tekstiilialan yrittäjä Paasonen suunnittelee omaa No More Seasons -vaatemallistoa ja erilaisia kuoseja. Keväällä lanseerataan sisustusmallisto yhteistyössä paikallisen teollisuusalan yrityksen Tefismartin kanssa.

"Yhteistyö teollisuusalan yrityksen kanssa on sujunut hyvin, muttei kaikki ole mennyt ihan kuin Strömsössäkään. Alkusuunnittelun ja tuotannon yhteensovittamisessa on ollut myös haasteita. Tärkeintä on, että kommunikaatio toimii", Paasonen kertoo.

Paasonen on myös vastikään avannut työ- ja näyttelytila Design & Handicraft Shop Hineen Mikkelin Savilahdenkadulle. Samoissa tiloissa toimii kestovaippoja valmistava yritys ja valokuvaaja.

"Hineen tiloissa on esillä säännöllisesti vaihtuva myyntinäyttely. Tavoitteena on esitellä mahdollisimman monipuolisesti suomalaista luovan alan osaamista. Oma työni tapahtuu lähinnä tietokoneella, joten myyntityö onnistuu siinä samalla", Paasonen kertoo.

Tarvitaan myös tukea!

Se, että Etelä-Savossa saatiin CreMA-rahoitusta ei ollut sattumaa. Myönteisten rahoituspäätösten takana oli paitsi hienoja tekijöitä ja ideoita, myös paikallisten kehittäjien yhteistyönä syntynyt tukipolku.

"Järjestimme yhdessä ELY-keskuksen kanssa infon rahoituksesta paikallisille toimijoille, tarjosimme asiantuntija-apua idean työstämiseen ja autoimme myös hakemuksen laatimisessa. Tukipolku toimi todella hyvin ja tietoa ja tukea oli tarjolla koko hakuprosessin ajan", kertoo koulutuspäällikkö Kaija Villman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta.

IPIK Designin Iida Paasonen vahvistaa, että tiedosta ja tuesta oli apua hakuprosessissa:

"Hakupapereiden täyttäminen on täyttä tuskaa tällaiselle luovan alan ihmiselle. Vaikka se idea olisi kirkkaana omassa mielessä, niin aina ei tiedä miten sen sanallistaisi tai mitä kieltä hakemuksessa ylipäänsä pitäisi puhua."

Paasonen kehottaa luovan alan osaajia luovuuteen myös rahoitusta haettaessa.

"Hakulomakkeella kysyttiin projektin aikataulusta. Kun kirjoittaminen tuntui haastavalta, piirsin kuvan."

Villmanin mukaan tukipolun onnistumiseksi on tärkeää, että kehittäjät tuntevat paikallisia toimijoita – tarvitaan myös ennakkoluulottomuutta viestin viemisessä.

"Toinen CreMA-rahoituksen saaneista GalleriArin Ari Hänninen ei päässyt rahoitusinfoon paikalle. Kävin kertomassa hänelle rahoituksesta henkilökohtaisesti galleriassa", Villman muistelee.

Tuelle on riittänyt kysyntää. Nyt sparrattavana on ollut Creademo- ja Digidemo-rahoitusta hakevia. Toiminnan hauraus kuitenkin mietityttää:

"Tukea on tarjottu hankkeen puitteissa. Mutta mitä jos hanke ei jatkukaan. Tällaiselle toiminnalle on iso tarve ja pitäisi varmistaa, että tukea on tarjota myös jatkossa."

www.ipikdesign.com
www.galleriari.fi

eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg
luovasuomi_eng_musta_web.jpg

Teksti: inka Reijonen

Kuvat: Anna-Katri Hänninen, Jenni Kosonen

Etelä-Savo – amatsonien maakunta?

0
0

Ristiinalainen kuvataitelija Anne Mäkeläinen rakentaa monitaiteisesta amatsoni-esityksestään paikallista vetonaulaa. Eteläsavolaisilta hän kaipaisi enemmän yhdessä tekemistä – päättäjiltä tarvittaisiin taas tukea kansainvälistymiseen.

Amatsonien tarina alkoi muotoutua kuvataiteilija Anne Mäkeläisen mielessä jo 1990-luvulla – innoittajana toimivat pohjoismaiden laajimmat kalliomaalaukset Ristiinan Astuvansalmessa.

"Ensimmäisenä syntyivät figuurimaiset, värikkäät puukorvakorut ja niitä seurasivat kookkaat puureliefit. Pikkuhiljaa mukaan tuli yhä uusia ilmaisutapoja. Amatsonit alkoivat elää silkkimaalauksina, kuvarunoina ja lopulta näinä monitaiteisina performanssiesityksinä", Mäkeläinen kertoo.

Kalliomaalauksissa Mäkeläistä kiehtoi erityisesti jousta kädessään pitelevä harvinainen naishahmo. Epätyypillinen naisfiguuri kertoi Mäkeläisen mielestä naisen selviytymistarinaa ja toimi Amatsoni-hahmojen esikuvana.

"On tämä kansainvälinen tämä amatsoni"

Sittemmin Mäkeläisen amatsoni-hahmot ovat esiintyneet useissa näyttelyissä, seminaareissa ja messuilla. Onpa Ristiinan kunnanjohtajakin puettu amatsoni-asuun.

Amatsonit.jpg 

Suurinta huomiota amatsonit ovat kuitenkin herättäneet ulkomailla. Mäkeläisen sanoin "pankin räjäytti" matka Frankfurtiin syksyllä 2014. Astuvan Amatsonit -teos esiteltiin Frankfurtissa Museumsuferfest -kulttuuritapahtumassa ja osana Suomi-Aseman vientinäyttelyä. Monitaiteinen esitys sisälsi laulua, Rinneradion musiikkia, runoja sekä tanssia.

"Amatsonit kiinnostivat Frankfurtissa ihan valtavasti. Festivaaleilla ihmiset pysäyttivät, halusivat jutella ja ottaa kuvia. Saimme myös runsaasti mediahuomiota. Vierailimme neljässä tv-lähetyksessä, paikallisella radiokanavalla ja useat sanomalehdet tekivät amatsoneista juttua", Mäkeläinen muistelee.

Mäkeläinen näkee elämyksellisessä amatsoni-esityksessä potentiaalia myös kotimaassa. Tulevaisuudessa voitaisiin tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä matkailualan kanssa esimerkiksi kulttuuritapahtumien tuotannossa.

"Täällä Etelä-Savossa puhutaan ettei meillä ole tarpeeksi kulttuuritapahtumia. Meillä on kuitenkin hieno luonto, vesistöt ja upeaa osaamista. Voimia pitäisi enemmän keskittää, jotta saataisiin asioita aikaan. Miksei Etelä-Savo voisi olla jonain päivänä tunnettu Amatsoni-maakuntana", Mäkeläinen miettii pilke silmäkulmassa.

Menestys ei synny yksin

Mäkeläinen muistuttaa, ettei menestys tule yksin tekemällä.

"Minulla on ollut ympärillä ihmisiä, jotka ovat auttaneet kehittämään tätä eteenpäin. Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen kautta olen saanut tukea ja sparrausta ja tietoa esimerkiksi tekijänoikeuksista ja tuotteiden suojaamisesta. Ilman tätä apua amatsonit eivät olisi nyt tässä."

Mäkeläinen kiittelee myös hankkeen tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia.

"Erilaiset koulutukset ja tilaisuuden ovat olleet ihan äärettömän tärkeitä. Niissä on tullut nähtyä muita alan toimijoita ja saanut myös uusia kontakteja. Luova työ on yksinäistä, eikä verkostoja voi olla ikinä liikaa, joten olen yrittänyt hyödyntää näitä mahdollisuuksia mahdollisimman paljon."

Mäkeläisen mielestä luovan alan tukipalveluista ei kuitenkaan ole ylitarjontaa – enemmänkin tukea kaivattaisiin. Erityisesti hän toivoo tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Myös kansainvälistymiseen tarvittaisiin tukea.

"Etelä-Savossa voitaisiin tarjota enemmän tietoa ja palveluita kansainvälistymiseen. Päättäjille voisin myös lähettää terveiset, että aina ei tarvitse hakea niin kaukaa – voidaan olla ylpeitä paikallisuudesta ja tuoda sitä esille."

Tutustu amatsoneihin Facebookissa: www.facebook.com/astuvanamatsoni

eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg
luovasuomi_eng_musta_web.jpg

Teksti: Inka Reijonen

Kuva: Matilda Käldvig

Yrittäjyyskasvatuksen casekatalogi

0
0

Yrittäjyyskasvatuksen casekatalogi tehtiin käytännön esimerkkien koosteeksi yrittäjyyskasvatuksen strategiajulkaisun rinnalle. Katalogiin on koottu esimerkkejä, mitä kaikkea kouluissa tehdään yrittäjyyden edistämiseksi. Esimerkkejä löytyy valtavasti, joten katalogissa on vain osa hyvistä käytänteistä. 

Inspiroivia lukukokemuksia yrittäjyyskasvatuksen katalogin parissa!

Kimmoke casekatalogi

 

kimmokelogot.jpgkimmoke_logo.jpg

Kimmoke - Yrittäjyyskasvatusstrategian ketterä kehittäminen Etelä-Savossa


Lisää löylyä metropolialueen kasvuyrityskenttään

0
0

Aalto Start-Up Center, Spinno Enterprise Center, Vantaan kaupunki ja YritysHelsinki aloittavat yhteisen hankkeen, joka keskittyy Uudenmaan kasvuyritystoiminnan kehittämiseen. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Polku-hankkeessa muodostetaan eri osaamisalueiden voimavarat yhdistämällä monipuolinen yhteistyön malli, jolla tehostetaan ja nopeutetaan yritysideoiden syntymistä sekä kehittymistä kasvuyrityksiksi.

Tuomalla eri osaajat yhteen voidaan asiantuntemusta hyödyntää yli kuntarajojen. Yritykset saavat monipuolisempia asiantuntijapalveluita ja laajemman verkoston ideoiden jalostamiseen. Samalla edistetään yhteisen tekemisen työkulttuuria ja avoimuutta. Uusi toimintamalli jää käyttöön hankkeen jälkeen.

Hanke keskittyy eri menetelmin uusien ja olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Kaksivuotisen hankkeen aikana tullaan järjestämään useita, pääosin täysin avoimia tapahtumia. Keskeisenä tavoitteena on yhteistoiminnan tehostaminen ja asiakasyritysten ohjaus kasvuun.

Polku – liikeideasta kasvuyritykseksi -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Uudenmaan alueen toimijoiden yhteishanke. Sen tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö yrittäjyydelle, synnyttää aktiivisesti uusia yritysaihioita ja houkutella yrittäjiä alueelle. Hankkeessa rakennetaan yhteinen palvelumalli, polku ideasta kasvuun, ja tuetaan näin tehokkaammin uusia kasvuyrittäjiksi aikovia. Hankkeen koordinoijana toimii Helsingin kaupunki ja hankkeen kesto on 1.1.2015-31.12.2016.

Lisätietoja:
YritysHelsinki, Helsingin kaupunki: Palvelupäällikkö Teemu Polo, puh. 040 565 4496, teemu.polo@hel.fi
Aalto yliopisto Start-Up Center: Projektijohtaja Marika Paakkala, puh. 040 829 2286, marika.paakkala@aalto.fi
Spinno Enterprise Center/Laurea-ammattikorkeakoulu: Johtaja Tuomas Maisala, puh. 040 595 5547, tuomas.maisala@spinno.fi
Vantaa: Elinkeinojohtaja José Valanta, puh. 09 839 21108 tai 050 523 1116, jose.valanta@vantaa.fi

yh-logo-3.png vantaa.png  
 spinno.png vipuvoimaa_2014_2020.png eakr.jpg

 

 

Pienyrityskeskus tekee hartiavoimin töitä yrittäjyyden eteen

0
0

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksella tehdään kovasti töitä yrittäjyyden edistämiseksi. Vuoden 2014 tilastojen mukaan Pienyrityskeskus oli akateemisen yrittäjyyden edistämisessä valtakunnan suurin toimija toteuttamalla Protomo-ohjelmaa, kiihdyttämätoimintaa Start Up Center sekä vastavalmistuneiden EntreMill –ohjelmaa. Vuoden aikana näillä toimenpiteillä vaikutettiin noin 200 uuden yrityksen perustamiseen.

Lue koko artikkeli Mikkelin yliopistokeskuksen sivuilta:
http://www.muc.fi/pienyrityskeskus-tekee-hartiavoimin-toita-yrittajyyden-eteen

Etelä-Savo sai maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian

0
0

Kimmoke-hankkeen toimijat kehittivät yhteistyössä eteläsavolaisten oppilaitosten kanssa maakunnalle yrittäjyyskasvatuksen strategian. Strategiasta saavat vinkkejä oppilaitosten lisäksi niin alueen yrittäjät kuin oppilaiden vanhemmat.

 


Videon editoi Hamid Al-Sammarraee ja haastattelun teki Päivi Kapiainen-Heiskanen. Videon kuvituskuvia kuvasivat myös Olavi Nieminen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Pienyrityskeskuksen koordinoimasta hankkeesta jää oppilaitoksille ja muille toimijoille käyttöön työkaluja ja mallinnusta koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voi jalkauttaa omaan oppilaitokseen.

Täältä voit lukea:

Kimmoke strategiakirja
Kimmoke katalogi
Kimmoke lehti

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta.
Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

kimmoke_logo.jpg

kimmokelogot.jpg

Aalto Pitch

0
0

Pienyrityskeskus ja Aalto Centre for Entrepreneurship kutsuvat Nordean ja Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystön kanssa tapaamaan startup-yrityksiä.

Aallon yrittäjyyden yksiköt Pienyrityskeskus ja Aalto Centre for Entrepreneurship (ACE) kutsuvat yhdessä Nordean ja Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystön (US Embassy Helsinki) kanssa tapaamaan Aalto-taustaisia startup-yrityksiä. Tilaisuus on Nordean Vanhassa Pankkisalissa torstaina 23.4 klo 9 alkaen.

Ohjelmassa on keynote-puheenvuoroja niin Aallolta, Nordealta kuin suurlähetystöltäkin, jonka lisäksi kuulemme myös noin kymmenen pitch-esitystä startup-yrityksiltä.

Jokaisen pitchin jälkeen yrityksille esitetään kysymyksiä asiantuntijaraadin johdolla. Myös yleisö pääsee esittämään kysymyksiä yrittäjille. Tarkoituksena on löytää paras pitch. Ohjelma päättyy yhteiseen lounaaseen klo 11.30 alkaen.

Paikka:

Nordean Vanha Pankkisali, Aleksanterinkatu 36 B

Ilmoittautumiset tapahtumaan 19.4 mennessä Katri Liekkilälle, katri.liekkila@aalto.fi ja 050 3499 203.

Eteläsavolaiset yritysneuvojat koulutettiin luovan talouden saloihin

0
0

Luova Suomi Etelä-Savossa -toimenpiteillä tähdätään oman osaamisen hyödyntämiseen taloudellisesti

Selkeää kuvaa siitä, miltä tulevaisuuden työ näyttää, ei ole. Sen sijaan selvää on se, että liiketoiminta, jossa toimialojen rajat häviävät, valtaa alaa. Tämä jättää tilaa luovuudelle, joka tulisikin hyödyntää entistä tehokkaammin. Työ- ja elinkeinoministeriö on todennut luovien alojen kehitysstrategiassaan 2015 olevan koordinaatiotarvetta kehitys- ja yritystoiminnan osalta ja näihin toimiin on ryhdytty. Myös Etelä-Savossa kaivataan luovan talouden mukaisia uusia kehityssuuntia ja ajattelua, joka takaisi työtä ja elannon entistä useammille. Muutaman kuluneen vuoden aikana Luova Suomi Etelä-Savossa –hankkeessa on pyritty ottamaan käyttöön Luova Suomen toimintamalli ja sen hyvät käytännöt.

Luovien alojen toimintakenttä on tyypillisesti hajanainen ja moninainen ja toimijat ovat pieniä ja heikosti verkostoituneita. Luovan alan toimijoilla tavoitteena on usein oman osaamisen käyttäminen, kehittäminen ja näkyväksi tekeminen eikä niinkään sen hyödyntäminen taloudellisesti. Yksi tehokkaimpia tapoja tukea luovan talouden kehitystä on yritysneuvontatyötä tekevien henkilöiden luovan talouden osaamisen kohentaminen. Etelä-Savossa yritysneuvojille toteutettiin valmennus, joka osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja toimivaksi. Valmennukseen osallistui 17 yritysneuvojaa.

Tällä hetkellä valtakunnalliset toimet ja painotukset keskittyvät luovien alojen yksilökehittämisen sijaan aineettomaan arvonluontiin ja monialaiseen yhteistyöhön. Etelä-Savossa toiminnalle ei ole hankkeen päätyttyä varsinaista mallia. Työtapa on perustunut henkilökontakteihin ja henkilöiden omaan tapaan tehdä työtä ja jakaa osaamistaan sekä verkostoitua.

  • Jatkossa on erittäin tärkeää kohdistaa toimenpiteet yksittäisen toimijan lisäksi verkostoihin ja monialaiseen kehittämiseen, jotta maakunnasta nousee valtakunnallisesti ja globaalisti kilpailukykyistä toimintaa. Laaja-alainen yhteistyö niin toteuttajien kuin mahdollistajienkin kesken on avainasemassa, jotta monialainen kehittäminen mahdollistuu, projektipäällikkö Kaija Villman Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Kaija Villmannin mukaan on tehtävä vielä paljon töitä sen eteen, että päästään toimijaverkoston yhteisesti määrittelemään unelmatilanteeseen vuonna 2020. Tällöin luova talous on Etelä-Savon lippulaiva kattavine asiantuntijaverkostoineen sekä kansainvälisine toimintaympäristöineen. Tähtäin on korkealla, sillä tuolloin Etelä-Savo on Suomen johtava +50vuotiaiden yrittäjien luovan talouden maakunta.

Helmikuussa 2015 päättyneen hankkeen kumppaneina tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä ovat olleet muun muassa Savonlinnan yrityspalvelut, Biznes po-russki ja muut Pienyrityskeskuksen hankkeet, HY Ruralia Yhdessä yrittämään -hanke, Elka ja Fida, Taidetoimikunta, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin kulttuuripalvelut ja Uusyrityskeskus sekä ELY-keskus.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Kaija Villman, kaija.villman@aalto.fi, puh. 040 176 4667

Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen toteutti Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. Hanketta osarahoitti Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus sekä Savonlinnan yrityspalvelukeskus ja Mikkelin seutu.

eu-esr.jpg vipuvoimaa.jpg ely-keskus.jpg
luovasuomi_eng_musta_web.jpg

 

Viewing all 308 articles
Browse latest View live