Kahdeksan kilometrin mittaiselle ranta-alueelle Main-joen varrella levittyneen festivaalin teemamaana oli tänä vuonna Suomi. Festivaaleilla kulttuuri- ja matkailullisesta annista nautti noin kaksi ja puoli miljoonaa kävijää yhden viikonlopun aikana.

Mäkeläisen Amatsonit valittiin Etelä-Savon edustajiksi Agma ry:n Suomi-Asemalle jo vuosi sitten. Mäkeläinen otti tavoitteekseen Amatsonien esittelyn saksalaiselle yleisölle, vaikkakin hänellä oli suuria haasteita rahoituksen hankinnassa. Kuvataiteilija keräsi tarvittavan rahamäärän ja kiittääkin vuolaasti tukijoitaan. Usko itseen ja omiin kykyihin palkittiin tuon matkan aikana monin kerroin.

"Hyvä riskinotto ja älyttömän hieno reissu se oli, kaikki osalliset tekivät osansa satasella, aivan loistavaa panostusta kaikilta! Hyödylliset keskustelut jättivät itämään monenlaisia jatkosuunnitelmia", ryhmän sielu Anne Mäkeläinen kehuu.

Anne Mäkeläinen on osallistunut Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen Luovien alojen toimintaan. Mäkeläinen kiittää Pienyrityskeskusta siitä, että siellä on kannustettu rohkeasti kehittämään toimintaa ja sieltä on saanut arvokkaita kontakteja alan verkostoihin.

"Yrittäjänä toiminen mahdollistaa osallistumisen monipuolisiin projekteihin: Tämä projekti on yksi parhaimmista, jonka olen koskaan kokenut", Mäkeläinen summaa.

Kuvataiteilija Anne Mäkeläinen on luonut Amatsoni-tarinan jo 1990-luvulla. Hän on aina tykännyt piirtämisestä ja alan koulutus toi hänelle monipuolisia taitoja. Ristiinan ympäristö ja luonto ovat mahdollistaneet teeman. Amatsonin tarinan inspiraation lähteenä ovat olleet mystiset, ikiaikaiset Pohjoismaiden laajimmat kalliomaalaukset Saimaan rannoilla Ristiinan Astuvansalmessa. Anne Mäkeläinen on suunnitellut ja valmistanut kaikki Amatsoni-hahmojen asut aina materiaaleista lähtien. Myös keihäät, korut ja päähineet ovat hänen valmistamiaan. Kaikella Amatsoni-aiheeseen liittyvällä on kuviomerkkisuoja.

Luovien alojen ja luovan talouden kehitystyö on osa Pienyrityskeskuksen toteuttamaa Luova Suomi Etelä-Savossa–hanketta, jota osarahoittavat Euroopan sosiaalirahastoja Etelä-Savon ELY-keskus. Luovan alan toimijoita sparrataan yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisesti tai monialaisssa kehityspajoissa. Luova Suomi Etelä-Savossa–hankkeen myötä edistetään myös tiedotusta, viestintää ja verkostoja eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä.

http://www.luovasuomi.fi/

Lisätietoja:

Kaija Villman, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Puh. 040 176 4667, kaija.villman(at)aalto.fi

Eteläsavolaisten akavalaisten järjestämässä Voi hyvin -seminaarissa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa syyskuun lopulla etsittiin keinoja pitää huolta omasta työhyvinvoinnista.

Hyvässä työyhteisössä on yhteinen tavoite, asenne, heittäytymiskykyä, osataan kiittää itseä ja esimiestä, ei säilötä turhaan asioita, työ koetaan mielekkääksi sekä löytyy iloa, avoimuutta, huumoria ja yhteisöllisyyttä, Mikkelin kaupungilla terveyden edistämisen koordinaattorina työskentelevä Arja Väänänen linjasi.

Hän muistutti liikunnan merkityksestä ja siitä, että yksinäisyys voi rasittaa terveyttä enemmän kuin liiat kilot. Myös luonnossa oleilusta saa hyvinvointia, sillä tutkimusten mukaan jo 20 minuuttia luonnossa rauhoittaa elimistöä.

Työhyvinvointia kannattaa seurata jatkuvasti

Kun työ on muutoksessa, siitä seuraa häiriökuormitusta, johtaja Kirsi Koistinen Verve Consultingista muistutti. Hänen vinkkinsä oli, että muutosta kannattaa yrittää ymmärtää ja jäsentää paikallisesti.

"Voi kysyä nyt-kysymyksiä. Minkälainen muutos nyt on menossa? Missä vaiheessa muutosta nyt ollaan? Minkälaisen askeleen voisin ottaa seuraavaksi? Mikä on suhteeni muutokseen? Mitä aion itse tehdä seuraavaksi?"

Muutosta kannattaa pohtia saman pöydän ääressä niin, että esille tulevat työntekijöiden ja esimiesten näkemykset.

"Kun muutos on iso, pahimmin kuormittuneita ovat yleensä esimiehet. Heidän häiriökuormituksensa voi olla kaksinkertainen työntekijöihin verrattuna. Esimies tarvitsee työkaluja, jotka ovat yhteisiä koko työyhteisön kanssa."

Usein työyhteisön kipuilu näkyy suurina sairauspoissaoloina, joten niiden syitä ja seurauksia kannattaa selvittää ajoissa. Tilannetta voi kartoittaa vaikkapa kahdella kysymyksellä, joihin voi vastata 1-2 lauseella: miten työt ovat sujuneet viime viikkoina ja minkälaista jaksamisesi on ollut.

Työhyvinvointia pitäisi arvioida usein ja verrata työn sujumiseen arjessa. Asiasta huolehtiminen kuuluu koko työyhteisölle ja siksi työyhteisön pitää tehdä tulkinnat itse, hän korosti.

Kiire näkyy akavalaisten työssä

Kiire ja työpaine haittavat etenkin 40+ -ikäisiä akavalaisia naisia. Tämä voi johtua osin siitä, että he työskentelevät paljon julkisella sektorilla ja sote-alalla, missä on paljon asiakaskontakteja, työelämän asiantuntija Tarja Arkio Akavasta sanoo.

Tyypillisesti akavalaiset naiset työskentelevät julkisella sektorilla ja miehet yksityisellä puolella. Akavalaisten työssä häirintä ja kiusaaminen ovat yleisempiä kuin muiden ammattijärjestöjen jäsenten keskuudessa. Myös ylitöiden määrä on suurempi kuin muilla palkansaajilla.

"Mobiili pakkaa akavalaisille kotiin enemmän töitä kuin muille. Palautumisen puute lisää kuormitusta."

Taukojen pitäminen on tärkeää. Aina ei kuitenkaan voi itse johtaa omaa työtään, joten työpaikalla kannattaa sopia yhteisistä pelinsäännöistä.

Tällä hetkellä korkeasti koulutettuja on työttömänä enemmän kuin ennen. Koulutuksen tuoma turva on heikentynyt.

"Ikä on voimavara työpaikoilla, joten hyödynnetään eri-ikäisyydestä saatavat mahdollisuudet."

Syyskuussa julkistettu Työkaari-malli (sykettatyohon.fi/tyokaari) voi olla erilaisilla työpaikoilla yksi työväline siihen, että työelämässä jatketaan ja jaksetaan paremmin.

Asenne ratkaisee

Jokainen tekee itse suurimmat päätökset omasta työhyvinvoinnistaan, Tekesin ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen herätteli. Hän vastaa Tekesissä Liideri eli liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmasta.  Ohjelman nimilyhennyksen avaaminen kuvastaa laajemminkin työhyvinvoinnin sisältöjä.

Liiderit=läsnäolo, inspiroiva iso kuva, itsensä johtaminen, dialogi ja yhteistyö, eettisyys ja vastuullisuus, rohkeus ja muutoskyky, ilo, innostus ja intohimo ja tuottavuus. Tekes avaa ohjelman sisältöä järjestämällä seitsemän aamukahvitilaisuutta, joita voi seurata myös verkon välityksellä.

Muutos vaatii sitä, että omaa toimintatapaa muutetaan ja tehdään johtamistekoja, hän korosti. Aloitteiden rinnalle työpaikoille voi ottaa myös lopetteet eli yhdessä päätetään, mitä lopetetaan.

Voi hyvin -seminaarin aikana mikkeliläisen Hyvän Olon Talon yksinyrittäjät piristivät osallistujia erilaisilla harjoitteilla ja mietteillä siitä, miten omaa työhyvinvointia voi kohentaa itse päivittäin.

Voi hyvin -seminaarin järjestivät yhteistyössä Akava Etelä-Savo, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Hyvä Olon Talo ja Työelämä 2020 verkosto. Tilaisuus oli osa Työelämä 2020 -ohjelmaa.

Akava Etelä-Savon työelämän laatu -työryhmän vetäjä Merja Riihelä oli tyytyväinen siihen, että seminaari kokosi aurinkoisena lauantaipäivänä paikalle liki 50 osallistujaa.

Lisätietoja: Merja Riihelä, Akava Etelä-Savo, sposti: merja.riihela(at)fimnet.fi, puh. 050 3522 666 ja koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nordean varatoimitusjohtaja Sampsa Laine luonnehtii, että pankin strategiana on tarjota aloittaville startup-yrityksille apua ja konsultaatiota. Tänä vuonna Nordea on luonut uusia toimintamalleja, joiden avulla yritystoimintaa suunnittelevien on entistä helpompaa siirtyä yksityishenkilöstä yrittäjiksi. Samalla pankki on kasvattanut pk-kentän rahoitustaan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

"Työmme on yhä enemmän konsultointia. Pankkina haluamme olla siellä, missä yrittäjät kulloinkin ovat ja olla osa heidän arkipäiväänsä. Haluamme kehittää palveluistamme entistä helpompia ja olla yrittäjille mobiilin päässä. Suomi on tässä pilottimaana Nordea-tason kehittämistyössä."

Sampsa Laine, Jukka Häyrynen, Sarah Price, Katri Liekkilä ja Steinar H. Korsmo

Seed Forum on yksi Nordean ja Pienyrityskeskuksen vuosia kestäneen yhteistyön nykymuodoista. Yhteistyötä tehdään myös Pienyrityskeskuksen osana toimivan Aalto Start-Up Centerin kanssa. Laineen mielestä on tärkeää, että startup-yritysten vetäjät ja pankki tulevat tutuiksi puolin ja toisin.

"Seed Forum ei tosiaankaan ole meille mikään projekti, vaan strateginen valinta. Pienyrityskeskus on keskeinen kumppani käytännön työssä, mitä teemme uusien asiakkaiden kanssa. Strateginen valintamme ovat pienet suomalaiset yritykset, jotka haluavat kasvaa."

Norjassa 2002 alkunsa saanut Seed Forum on voittoa tuottamaton verkosto, joka toimii jo 50 maassa. Tapahtumiin valitut startup-yritykset saavat valmennusta oman esityksensä tekoon.

Tämänkertaisen Seed Forum Helsingin avasi Nordean vanhassa pankkisalissa Aleksanterinkadulla Britannian Suomen suurlähettiläs Sarah Price, joka muistutti suurlähetystön olleen mukana Seed Forum -yhteistyössä Helsingissä liki alusta saakka. Suurlähetystö järjesti osallistujille illalla myös vastaanoton lähetystön tiloissa.

Senior market advisor Mari Aaltonen UK Trade&Investment Finlandista kertoi Lontoon metropolialueen sekä Iso-Britannian mahdollisuuksista sekä oman neuvontaorganisaationsa tarjoamista palveluja.

Johtaja Jukka Häyrynen kuvasi, kuinka Tekes rahoittaa tutkimustulosten muuttamista liiketoiminnaksi. Oleellisinta hänen mukaansa on se, että tuotteen tai palvelun sopivuus markkinoille on testattu asiakkaita kuuntelemalla. Sen jälkeen tapahtuvaan tuotekehitykseen on mahdollista hakea Tekesiltä tuotekehitysrahoitusta. "Suomi ei selviä ilman menestyviä kasvuyrityksiä", hän muistutti.

Kahdeksan yritystä lavalla

Tällä kertaa Seed Forum Helsingissä esittäytyi kahdeksan yritystä, joista kaikissa on vahvaa tutkimusosaamista. Tilaisuuden veti Seed Forum International Foundationin perustaja ja toimitusjohtaja Steinar H. Korsmo.

Agilefant on kehittänyt verkkopohjaisen työkalun ketterän johtamisen tueksi. Kehitystyön taustalla on 15 vuotta tutkimustyötä ja 30 yritystä. Tällä hetkellä palvelu on käytössä IT-alalla ja sairaaloiden potilashallinnossa. Palvelu toimii pilvipalveluna, ja sen käyttö on maksutonta.

Tamperelainen Delta Cygni Labsin Pointr on älypuhelimessa toimiva sovellus, jonka avulla käyttäjä voi osoittaa haluamaansa kohdetta verkon välityksellä.

Tamperelaisen Tide Medicalin innovaatio on lasten astman diagnosointiin kehitetty sovellus, jota voivat käyttää niin lääkärit kuin potilaat ja joka mahdollistaa lapsen diagnosoinnin kotona. Tuote on prototyyppivaiheessa.

Turkulainen NanoGeo pilotoi parhaillaan Uudenkaupungin kehittämäänsä menetelmää, jonka avulla voidaan puhdistaa ja sitoa typpeä jätevesistä, maataloudesta ja kaatopaikoilta. Yhtiö on kehittänyt hiekka-aineksen, joka kykenee sitomaan typpeä itseensä. Yhtiön mukaan menetelmä on ekologinen ja yksinkertainen. Tuotteen myynti alkaa lokakuussa.

Healarena on luonut sähköisen kauppapaikan, jonka avulla terveydenhuollon palveluita tarjoavat yrittäjät saavat palvelunsa näkyville ja jonka kautta asiakkaat voivat varata aikoja itselleen. Yhtiö aikoo laajentua nopealla aikataululla Yhdysvaltojen itärannikolle.

Intelle Innovation loi virtuaalisen 3D-palvelun, jonka avulla voidaan havainnollistaa, minkälaiselta vaikkapa rakennus näyttää sisätiloiltaan valmistuttuaan. Yrityksen osaaminen kiinnostaa jo nyt kansainvälisiä toimijoita. Palvelun käyttäjiin kuuluu useita kansainvälistyneitä suomalaisia suuryrityksiä.

Espoolainen Cumucore on kehittänyt matkapuhelinoperaattoreille seuraavan sukupolven verkkojärjestelmän, joka on ohjelmistopohjainen ratkaisu ja toimii pilvipalveluna.

Virolainen GoWorkaBit haluaa viedä nopeasti kansainvälisille markkinoille verkkopohjaisen reaaliaikaisen palvelunsa, jonka välityksellä lyhytkestoisten työtehtävien tarjoajat ja työntekijät löytävät toisensa. Yritys aikoo laajentua ensivaiheessa nopeasti kahdeksaan maahan, muun muassa Suomeen.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, projektipäällikkö Katri Liekkilä, sposti: katri.liekkila(at)aalto.fi, puh. +358 50 3499 203.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pienyrityskeskus toteutti keväällä 2014 kaksi käytännönläheistä Yrittäjyyden starttipajaa yrittäjyydestä kiinnostuneille alle 30-vuotiaille, jotka kuuluivat nuorisotakuun piiriin. Starttipajassa he pääsivät kehittämään omia ideoitaan eteenpäin ja miettimään, miten ne voisi muuttaa yritystoiminnaksi.

Pajalaiset osallistuivat lähiopetukseen, jossa he saivat tietoja yrittäjyydestä, yrityksen toiminnasta ja yrittäjämäisestä toimintatavasta. He saivat myös henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta omille liikeideoilleen.  Tavoitteena oli toimivan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja sen kehittäminen sekä oman yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yritystoiminnan jatkaminen. Starttipajalaisilla oli pajan jälkeen mahdollisuus saada starttirahaa.

Ahonen jakaa osallistujat kahteen pääryhmään. Mukana oli ihmisiä, jotka olivat jo päättäneet perustaa oman yrityksen, mutta kaipasivat siihen erikoispotkua. Toisaalta mukana oli myös ihmisiä, joilla ei ollut mahdollisuutta perustaa omaa yritystä, mutta he kokivat oppineensa valmennuksen aikana yrittäjämäistä ajattelutapaa.

Starttipajan on suorittanut tähän mennessä kahdessa eri ryhmässä yhteensä 38 nuorta. Ensimmäisen ryhmän 20 osallistujasta 12 on jo saanut starttirahapäätöksen ELY-keskukselta ja osa on jo saanut sille jatkopäätöksenkin.

"Erityisen ilahduttavaa mielestäni oli, että tässä joukossa on myös maahanmuuttajataustaisia ihmisiä", Ahonen sanoo.

Myös huhtikuussa päättyneeltä toiselta valmennusjaksolta on jo 10 ihmistä saanut starttirahapäätöksen ja muutaman hakemuksen käsittely on vielä meneillään.

"Tätäkin voi pitää erinomaisena tuloksena."

Yrittäjyyden starttipajan osallistujat ovat mukana syksyn ajan kerran kuukaudessa ns. seurantapäivässä. Päivän aikana käydään läpi asioita, joita osallistujat itse kokevat tärkeiksi ja jotka he ovat huomanneet tarpeellisiksi yrittäjyyden alkutaipaleella. Teemoihin ovat kuuluneet muun muassa myynti, sopimusasiat, verosuunnittelu ja nettimarkkinointi.

"Teemat päätetään asiakkaiden toiveiden mukaan eli ne voivat vaihdella paljonkin."

Yrittäjyyden starttipajat on toteutettu TEMin ohjauksessa ja ELY-keskuksen rahoituksella. Starttipajan tuloksista raportoidaan myös tiiviisti suoraan työministeri Lauri Ihalaiselle, joka on seurannut pajaa avajaisista asti.

Pienyrityskeskuksessa hiotaan parhaillaan ohjelmaa, ja tavoitteena on käynnistää seuraava paja ensi vuoden alussa.

"Kysyntää yrittäjäkoulutukselle riittää nuorten parissa. Useampikin starttipajalainen esiintyy uuden Oma Yritys-Suomi -palvelun mainoksissa (https://www.yrityssuomi.fi/innosta-menestykseen)."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, koulutussuunnittelija Kaisa Ahonen, sposti: kaisa.ahonen(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Eri toimijat kaipaavat kehitystyön pohjaksi mittareita, joiden avulla voidaan kerryttää laajasti tietoa yrittäjyyden ekosysteemistä. Pienyrityskeskus kehittää parhaillaan mittaristoa Laurea-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa. Ehdotus mittaristosta on kiertänyt kentällä ja seuraava versio on lopullinen mittaristo. Mittaristo valmistuu syksyn aikana.

"Tähän saakka on tiedetty suurin piirtein, minkälaiset massat kulkevat yrittäjyyden ekosysteemin kautta yrittäjyyteen. Toisaalta on vaikea saada tietoja niistä, jotka poistuvat järjestelmästä. Ihminen voi myös olla mukana monessa vaiheessa ennen kuin hän perustaa yrityksen ja saa y-tunnuksen. Ideana on, että eri toimijat sitoutuvat antamaan tietoa mittaristoon. Tietoja on kuitenkin vaikea kerätä ennen kuin yritys on perustettu ja sillä on y-tunnus", Pienyrityskeskuksessa asiantuntijana työskentelevä Pertti Kiuru muistuttaa.

Tietoa karttuu neljästä eri vaiheesta

Mittaristoon kerätään tietoa neljästä eri vaiheesta. Ns. pre-vaihe kattaa eri oppilaitostasot ja Protomot. Siinä mitataan muun muassa neuvonnan, kurssien ja tapahtumien määrää, kestoa ja osallistujamääriä. Toisessa eli neuvontavaiheessa selvitetään eri neuvontaorganisaatioissa tapahtuneita yhteydenottoja, tapaamisia, lausuntoja ja asiantuntijakäyntejä.

Kolmannesta eli kiihdyttämövaiheesta on periaatteessa helppoa kerryttää tietoa, mutta monet perustavat yrityksen ilman, että ovat mukana kiihdyttämöissä. Kiihdyttämöjen osalta kerrytetään tietoa sopimusten määrästä, toimialoista, yritysten taustasta ja kiihdyttämöjen resursseista.

"Kiinnostavaa on kerätä tietoa muun muassa siitä, ovatko yritykset tutkimuslähtöisiä tai spin off -yrityksiä. Päättyneistä sopimuksista seurataan, kauanko yritykset olivat kiihdyttämössä, paljonko ne hyödynsivät palveluita ja mitä ne niistä maksoivat. Usein yritykset saavat kiihdyttämöaikana ratkaistua myös ulkopuoliseen rahoitukseen liittyviä asioita", Kiuru kuvaa.

Neljännessä vaiheessa eli ns. post-vaiheessa tietoa kerätään yritysten tilinpäätöksistä ja henkilöstön määrän vaihteluista. Mitään systemaattista tapaa näiden tietojen keräämiseen ei kuitenkaan tähän mennessä ole ekosysteemissä ollut.

Laurea mukana kehitystyössä

Mittariston kehittämisessä on ollut Pienyrityskeskuksen lisäksi mukana asiantuntijoita Aalto Start-Up Centeristä ja Laurean Spinnosta.

"Spinnossa ja sen edeltäjissä on pitkään kehitetty ja sovellettu omia mittareita, jotka sinänsä toimivat hyvin. Tässä lähestymisessä on ekosysteemitason vaikuttavuuden mittaamisen kannalta isoin heikkous. Mittaamalla yksittäisten palveluiden käyttöä ei synny kokonaiskuvaa. Yrittäjyyspalveluiden kehittämiseksi pitää pystyä muodostamaan kokonaiskuva ja mittaamaan kokonaisuuden toimivuutta ja vaikuttavuutta", Spinnon johtaja Tuomas Maisala toteaa. Diplomityönään hän teki akateemisen yrittäjyyden edistämiseen liittyvän interventiotutkimuksen.

Pertti Kiuru odottaa, että Uudellamaalla kehitetystä mittaristosta syntyy toimiva malli, jonka avulla voidaan hankkia vertailutietoa. Malli voidaan levittää myös Pohjoismaihin ja miksei laajemminkin maailmalle.

"Kun toimijat saavat käyttöönsä laajemman näkemyksen siitä, minkälaista väkeä ekosysteemissä liikkuu ja mitä toimenpiteitä hyödynnetään missäkin vaiheessa, siitä on suunnatonta hyötyä kaikille toimijoille oman toimintansa kehittämisessä."

Pertti Kiuru on tutkijana seurannut vuosia muun muassa nopeasti kansainvälistyvien ns. gaselli-yritysten kasvun eri vaiheita. Pitkäaikaisseurantatutkimuksen tuloksia hän vetää yhteen jälleen vuodenvaihteessa. Tämäntyyppistä seurantaa voidaan soveltaa koko ekosysteemin post-vaiheen yrityksiin.

Ekosysteemin mittariston kehittämistä rahoittaa Hämeen ELY-keskus (ESR).

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, tutkimusjohtaja Jari Handelberg, sposti: jari.handelberg(at)aalto.fi ja asiantuntija Pertti Kiuru, sposti: pertti.kiuru(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuosittainen EDAMBAn väitöskirjakilpailu on erittäin korkeatasoinen. EDAMBA on organisaatio, jonka tehtävänä on edistää eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen tutkijakoulutusten välistä yhteistyötä. Organisaatioon kuuluu noin 60 jäsenyliopistoa ja -korkeakoulua eri puolilta Eurooppaa. Suomesta ainoastaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelshögskolan ovat järjestön jäseniä.

Tutkimuskohteena palveluliiketoimintamallien modulaarisuus

Mervi Rajahongan tutkimuksen kohteena oli modulaarisuuskäsite ja sen soveltaminen palvelujen yhteydessä. 

– Haasteena on tasapainon saavuttaminen palvelutuotannon tehokkuuden ja asiakkaiden erilaisten tarpeiden täyttämisen välillä, kertoo Mervi Rajahonka. 

Käsitettä modulaarisuus on käytetty vuosikymmeniä tähän haasteeseen vastaamisessa, kun kyseessä ovat olleet tuotteet ja niiden valmistaminen. 

– Tutkimukseni selkeytti palvelumodulaarisuuden ja siihen liittyvien käsitteiden suhteita ja auttoi analysoimaan palvelu-, palveluprosessi- ja organisaatiomodulaarisuutta eli palveluliiketoimintamallien modulaarisuutta, Mervi Rajahonka jatkaa.

Linkki väitöskirjaan: http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=478
Lisätietoja kilpailusta: http://www.edamba.eu/r/default.asp?iId=GHMKJE

Rajahonka toimii tällä hetkellä sekä projektiasiantuntijana Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa että tutkijatohtorina Tieto- ja palvelutalouden laitoksella logistiikan aineessa.

Mervi Rajahongan väitöskirja on jo aiemmin vuonna 2013 palkittu Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n vuoden parhaana logistiikkatutkimuksena.

Lisätietoja tutkimuksesta:

KTT Mervi Rajahonka
p. 040 7551 299
mervi.rajahonka(a)aalto.fi

Uutinen on poimittu Kauppakorkeakoulun verkkosivuilta: http://biz.aalto.fi/fi/current/news/2014-10-23/ 

– Se oli hyvin mielenkiintoinen tutkimusmatka venäläiseen puunkorjuuseen sekä metsäteollisuuteen. Saimme selkeän kuvan millaisia mahdollisuuksia Leningradin alue voi tarjota suomalaisille metsäkoneyrittäjille. Lisäksi seminaarissa saimme paljon tietoa toimintatavoista Venäjällä. Tämä oli yrittäjien yhteinen johtopäätös kokemastaan. Matka oli osa WOPE-hanketta, jota rahoitetaan Kaakkois-Suomi -Venäjä ENPI CBC- ohjelmasta.

Metsä Svirin saha – menestystä Luoteis-Venäjältä

Metsa Svirin sahan myyntipäällikkö Harri Myllylä esitteli kahdeksan vuotta toimineen sahan historiaa ja tuotantoa – Sahaamme noin 270.000 m3 kuusta vuosittain ja päämarkkinaalueemme ovat Ranska, Viro sekä Irlanti. Liikevaihtomme on 45 miljoonaa euroa ja työllistämme n. 130 henkilöä. Kauko-Itä on nouseva markkina-alue, Myllylä valaisi markkinoiden muutosta.

– Iso haasteemme on saada työntekijöitä. Meidän täytyy kouluttaa heidät, ja saatuaan hieman kokemusta monet siirtyvät parempiin työpaikkoihin. Monissa tapauksissa työpaikan muutos ei ole ollut kovin onnistunut, mutta he ovat halunneet kokeilla jotain uutta. Tietysti toinen iso huolenaihe on puunhankintaan liittyvät kysymykset. Podporozhyessa sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti puun saantiin. Käytännössä hankimme puuraaka-aineemme neljän talvikuukauden aikana. Jos sääolosuhteet ovat kuten viime talvena lumettomat ja lämpimät tukkikuljetukset metsästä sahalle ovat hankaluuksissa. Tästä syystä on elintärkeää, että meillä on suorat ja toimivat yhteydet Metsä Forestin puunhankintapäällikkö Kari Lassilaan Hän vastaa raaka-aine tarpeistamme. Selvittelemme viikoittain – kriittisinä aikoina jopa päivittäin – korjuu- ja kuljetustilannetta, Harri Myllylä kuvaa saha-bisnestä Metsä Svirillä.

Parannuksia tuotantoon vuosittaisilla investoinneilla

Metsä Svirin sahan valvomo

-Investoimme vuosittain sahalaitokseen n. miljoona euroa. Tänä vuonna uudistimme tukki kontrollijärjestelmäämme ja tämän vaikutus tuotannon tehokkuuteen on huomattava, selitti tuotantopäällikkö Kaarel Tali Metsä Svirin investointipolitiikkaa. – Olemme tehneet suunnitelmia vuoden 2015 investoinneille ja lokakuussa johtokunta käsittelee suunnitelmamme. Joka tapauksessa saamme investointirahoitusta, koska Metsä Svirillä on vahva asema Metsä Woodin sisällä, Tali kertoi vierailijoille. Talin mukaan Svirin saha on toiseksi paras yhtiön sahalaitoksista.

Puoli miljoona kuutiota puuta metsästä

Metsä Forest Podporozhye on osa Metsa Groupia, jolla on 270.000 hehtaaria vuokrattua metsänhakkuualuetta Luoteis-Venäjällä. Se on yksi alueen suurimmista hakkuuyhtiöistä 580.000 kuutiometrin vuosittaisilla hakkuillaan.  – Meillä on 240 työntekijää, keskeinen sijainti hyvien metsävarojen keskellä lähellä pääasiakastamme Metsä Svirin sahaa. Se tarvitsee puoli miljoonaa kuutiota raaka mäntyä vuosittaiseen tuotantoonsa. Näistä lähtökohdista yrityksellämme on hyvät mahdollisuudet harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa, summaa pääjohtaja Vjatcheslav Kanatov esitellessään yrityksen vahvuuksia. – Meillä on hyvät liikenneyhteydet Syvärijoen rannalla, eikä rautatieyhteyskään ole kaukana.

Kari Lassila (vas.) ja Metsä Forest Podporozhyen varajaohtaja Aleksei Shorohov

Metsä Forest Podporozhye toimittaa 30 % Metsä Svirin sahalaitoksen männyn kokonaistarpeesta. – Laadun on oltava korkealla tasolla, koska Metsa Svir myy tuotteensa kilpailluille kansainvälisille markkinoille. Meillä on riittävästi metsiä, mutta haasteena on puuttuva metsätieinfra. Tiet ovat hyvin vaatimattomia ja yrityksemme täytyy rakentaa uutta tietä keskimäärin 20 kilomeriä vuosittain. Tämä aiheuttaa noin 300 000 euron lisäkustannukset meille. Toisaalta ilman näitä investointeja puuta on hyvin vaikea saada metsästä, selvittää Kari Lassila Metsä Forest Podporozhyen päivittäistä toimintaa. – Meillä on suomalainen korjuuyritys kumppaninamme ja yhteistyö sujuu hyvin. Pääjohtaja. Simo Sarviluoma metsänkorjuuyritys Metsäkone Sarviluoma Oy:stä on työskennellyt jo 8 vuotta Venäjällä. – Meillä on venäläiset kuljettajat ja he ovat todella hyviä, sitoutuneita ja valmiita työskentelemään kovasti, Simo Sarviluoma luonnehtii heidän toimintaansa Podporozhyessa.

Uusi venäläinen tullilainsäädäntö

-Venäläinen tullilainsäädäntö uudistui vuonna 2010. Tänä päivänä siinä on 17 tullimääräystä ja suomalaisen metsäkoneyrittäjän tulee tuntea ainakin kaikkein keskeisimmät niistä. Ensinnäkin suomalainen korjuuyrityksen omien koneiden väliaikaisvienti Venäjälle on varsin yksinkertaista. Niiden täytyy tehdä ennakkotullausilmoitus 10 päivää ennen koneiden vientiä Venäjälle. Puunkorjuu ja kuljetuslaitteet saavat määräaikaisen tullauspäätöksen ja yritysten pitää maksaa tullausmaksu. Maksimissaan kahden vuoden väliaikaisviennin jälkeen laitteet pitää tuoda pois Venäjältä ja yrittäjälle palautetaan tullaussumma lukuun ottamatta pientä käsittelymaksua. Tullauksen järjestämiseen tarvitaan Venäjälle rekisteröitynyt yhtiö. Se huolehtii koneiden vastaanottamisesta ja niiden tullauksesta. Tämä on suositeltava toimintatapa suomalaiselle metsäkoneyrittäjälle, vahvistaa Federaation tullipalveluiden majuri Valentika Koltsova selkeässä esityksessään. Koltsova esiintyi matkan yhteydessä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen järjestämässä suomalaisille metsäkoneyrittäjille suunnatussa seminaarissa Suomi-talossa Pietarissa.

Alihankintamahdollisuuksia tarjolla suomalaisille metsäkoneyrityksille

-Leningradin alue on myöntänyt käytännössä kaikki hakkuuoikeudet. Tästä syystä suomalaisten metsäkoneyrittäjien olisi parasta hankkia alihankintasopimus sellaisten yritysten kanssa, joilla hakkuuoikeuksia on. Alueella on paljon tehtävää. Vuosittainen hakkuumäärä on 7,5 miljoonaa kuutiometriä, kun hakkuuoikeus on 10 miljoonaa kuutio metriä, kertoo professori Vladimir Katsadze Pietarin metsäteknillisestä yliopistosta.

Teksti ja kuvat: Seppo Rantalainen

Nuoren yrityksen tuki -hankkeena 2008 alkanut laaja valmennushanke vahvisti osallistujien työllistymistä yrittäjiksi ja tuki heidän yrittäjyysmotivaatiotaan. Sen jatkona vuosina 2012-2014 toteutetussa NYT SYTY -hankkeessa jatkui työ aloittavien yritysten, jo muutaman vuoden toimivien ja senioriyrittäjyyttä suunnittelevien kanssa.

Alkaville yrittäjille tarjottiin palveluja, valmennusta ja mahdollisuuksia kehittyä. Valmennuksia järjestettiin ilta- ja viikonloppukursseina Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja pyynnöstä myös muilla paikkakunnilla yhteistyössä paikallisten neuvontaorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

Kaikkiaan Pienyrityskeskus järjesti lyhytkestoisia tilaisuuksia 33 ja yhdessä yhteistyötahojen kanssa lisäksi 15. Osallistujia oli kaikkiaan 1220.

"Vaikka olen pitkään tehnyt yrityskoulutusten ja -valmennusten kanssa töitä, minut yllätti se, miten paljon apua aloittavat yritykset kaipaavat. Etenkin myynti ja markkinointi ovat alkuvaiheessa asioita, joista kaivataan tietoja."

Jo 1-3 vuotta toimineita yrityksiä tuettiin Startti NYT -yritystoiminnan käynnistämisen tukiohjelmalla, jota toteutettiin päiväopintoina enemmän kuin oli suunniteltu eli 12. Eniten kiinnostusta oli asukaslukuun suhteutettuna Pieksämäellä. Yhdessä Etelä-Savon Yrittäjien kanssa järjestettiin koulutustarvekartoitus, jonka perusteella toteutettiin kaksi iltakoulutusta aloittaneille yrittäjille Mikkelissä. Savonlinnassa ohjelmia toteutettiin kolme.

"Ohjelman laajuus on erinomainen tulos."

Pienyrityskeskuksella on yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus näyttöineen. Varsin suosituksi muodostui myös yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutuspolku näyttöineen. Yrittäjän ammattitutkinnon suoritti peräti 29 osallistujaa, joista 20 oli naisia.

"Koska tutkinnon suorittaminen vaatii merkittävän työpanoksen, suoritettujen tutkintojen näin korkea määrä on todella hieno tulos."

Innovatiivinen vertaiskehittäminen sai mallin

Erityisesti osallistujat arvostivat Pienyrityskeskuksen hankkeen aikana kehittämää innovatiivista vertaisoppimismenetelmää eli vertaiskehittämisen työpaja -mallia, joka perustuu avoimeen ja heittäytyvään asenteeseen. Osallistujat pohtivat itselleen tärkeää kehittämishaastetta 5-8 ihmisen pienryhmissä ns. klinikkakokoontumisissa ja saivat ohjausta.

"Toivon, että osallistujat ehtivät kiireisistä aikatauluistaan huolimatta toimia jatkossakin vertaisryhmissä, kuten yrittäjäjärjestöissä, Uusyrityskeskuksessa ja vastaavissa, sillä yrittäjät kokevat vertaistuen erittäin tärkeäksi jaksamisenkin kannalta."

NYT-hankkeen osana toteutettu senioriyrittäjyyden osio kohdensi yrittäjyysvalmennusta yli 50-vuotiaille. Ensimmäisenä maassamme toteutetut senioriyrittäjyyden valmennukset ja yleisötilaisuudet herättivät myös valtakunnallista kiinnostusta, ja niihin osallistui joukko ihmisiä, joita kiinnosti siirtyminen yrittäjäksi eläköitymisen jälkeen.

Neuvontaorganisaatiot tiivistivät yhteistyötä

NYT antoi työkaluja myös eteläsavolaisia yritysneuvontaa toteuttaville seudullisille yritysneuvontaorganisaatioille, yrityskeskuksille ja yrittäjäjärjestöillä, joiden avulla ne voivat tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja luoda kannustavaa yrittäjyysilmapiiriä.

"Kehitimme yhdessä seudullisen toiminta- ja yhteistyömallin alkuvaiheen yritystoiminnan tueksi ja mallinsimme yrittäjien tarpeista lähtevän kehittämispolun."

Yksittäisiä ihmisiä osallistui pitkäkestoisiin koulutuksiin kaikkiaan 776, kun tavoite oli 550 ihmistä.  Kaikkiaan mukana oli 373 yritystä, kun tavoitteena oli alkujaan 215. Uusia työpaikkoja syntyi niitäkin 146, kun tavoitteena oli 100. Uusia yrityksiä aloitti 130, mikä on huomattavasti enemmän kuin tavoitteena ollut 80. Osallistujilta kerättiin palautetta yrittäjyyskoulutusten sisällöistä  sekä tehtiin webropol-kysely.

"NYT-hankkeen osallistujat heittäytyivät mukaan valmennuksiin ja kokivat saaneensa tarvitsemaansa tukea kouluttajilta, joiden pitkää kokemusta ja asiantuntijuutta he arvostivat. Aloittavissa yrityksissä yrittäjät ovat aina kiireisiä ja heiltä voi helposti unohtua, että valmennus voisi auttaa kiireen kesyttämisessä. Kovassakin kiireessä kannattaa kuitenkin muistaa elinikäisen oppimisen merkitys, sillä siitä löytyy eväitä kasvuun."

Vuosien varrella hankekokonaisuudessa toteutettiin eri paikkakunnilla valmennuksia näillä nimillä: Yrittäjäksi NYT, Startti NYT, 2KK ja Yritystä eteenpäin.

Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Etelä-Savon Yrittäjät sekä useat Yritys-Suomi-toimijat, kuten Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan TE-toimistot, Miktech Oy, Miset Oy, Uusyrityskeskukset (Mikkeli ja Savonlinna) sekä Finnvera.

NYT Nuoren yrityksen tuki -hanketta (ESR) osarahoitti Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus koulutuspäällikkö Marja Närhi, sposti: marja.narhi(at)aalto.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva: Marja Närhen arkisto

Mikkelissä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen tilaisuudessa puhunut Limnéll korosti, että kyberturvallisuutta mietittäessä kaikkein tärkeintä on luottamus eli sen miettiminen, kehen, mihin ja keiden ratkaisuihin yritys voi kyberturvallisuusalalla luottaa.

"Ellet luota, toinen ei voi tuoda sinulle turvallisuutta. Meillä suomalaisilla on aika vahvaa luottamuspääomaa kansainvälisestikin."

Limnéll luennoi Mikkelissä 29.10. eli täsmälleen samana päivänä 45 vuotta sitten siirtyi ensimmäinen viesti kahden tietokoneen välillä. Nyt arvioidaan netin käyttäjiä olevan kolmisen miljardia.

"Ei ole toista yhtä tärkeää turvallisuusasiaa, joka on samalla niin heikosti ymmärretty kuin kyberturvallisuus."

Hän korostikin, että "eivät koske minua" -asenteet ovat väärin. Maailma muuttuu odottamatta.

"Jollain aikajänteellä ei enää puhuta kyberturvallisuudesta, vaan turvallisuudesta. 20 vuoden välein Eurooppa on muuttunut niin, ettei sitä ole pystytty ymmärtämään järjellä."

Turvallisuus koostuu Limnéllin mukaan kolmesta elementistä: tunne, sietokyky ja todellisuus. Esimerkiksi kaikissa konflikteissa ja sodissa kyber-elementti on läsnä niin, että ihmisten turvallisuudentunteeseen pyritään vaikuttamaan. Turvallisuusympäristö on aiempaa epävakaampi, dynaamisempi ja vaativampi, koska se on yllätyksellisempi.

"Informaatio-operaatioin ja -sodin yritetään vaikuttaa yhä tietoisemmin siihen, miten meidän pitäisi ajatella. 100-prosenttista turvallisuutta ei ole. Kyse on pikemminkin siitä, minkälainen kyky meillä on sietää häiriötilanteita."

Yhteiskunnan pyörittämisen kannalta keskeisten asioiden, kuten rahan, ihmisten, ruoan, tiedon tai energian, liikutteluun tarvitaan ohjaavia tietojärjestelmiä.

"Elämme kyberkuvun alla. Yrityksissä kannattaisi miettiä, minkälainen sietokyky niillä on, jos tietojärjestelmät ovat pois käytöstä jonkin aikaa. Pysähtyykö bisnes jo kahdessa päivässä? Olemmeko kolmen lämpimän aterian päässä anarkiasta?"

Esimerkiksi yhdysvaltalaisissa yrityksissä uhkiksi nähdään erilaiset kybersodat, kyberterrorismi, kybervakoilu, verkkorikollisuus ja haktivismi/hakkerointi.

"Huolestuttava trendi on, että valtiot ulkoistavat kybervakoilua hakkeriryhmille, antavat niille resurssit ja toiminta voi jatkua vuosia. Kansainvälisen oikeuden kannalta nämä tapaukset ovat hankalia, sillä kyvykkäitä toimijoita on vaikea tunnistaa. Arvioidaan olevan myös 20-30 kyberrikollisjärjestöä, joilla on valtiotason kyvykkyys."

Turvallisuutta ei yrityksissä niinkään paranneta hankkimalla lisää teknologisia ratkaisuja, vaan tarvitaan ennemmin strategisten ja operatiivisten tasojen päätöksiä ja ratkaisuja.

"Kannattaa aloittaa miettimällä, mitä pitäisi tehdä ja mitä on odotettavissa eli miltä turvataan ja mitä turvataan. Yritys voi tehdä uhka-arvion eli kuka tuottaa uhkaa, miksi ja miten vakava vaikutus sillä voi olla yrityksen toimintaan? Tiedon varastaminen ja vakoilu voi maksaa paljon. Yrityksen maine voidaan yrittää tuhota levittämällä väärää informaatiota. Tai toimintaa voidaan häiritä ja yrittää lamauttaa."

Kyberturvallisuuteen liittyy myös mahdollisuuksia. Limnéllin mielestä yritysten kannattaisikin pyrkiä tasapainoon mahdollisuuksien ja uhkien välillä.

"Tietoverkkojen avulla yhteydenpito asiakkaiden kanssa helpottuu. Big datan (suuret tietomassat) hyödyntäminen voi auttaa ymmärtämään asiakasta ja tehostaa myyntiä. Uudet kyberliiketoimintamallit voivat luoda uusia palveluja, ekosysteemejä ja yhteisöjä. Prosessit voivat tehostua ketterämmiksi, joustavammiksi ja tuottavammiksi. Myös sosiaalinen pääoma voi karttua eli vaikkapa maine kasvaa tai  joukkoistamalla asiakkaat voi ottaa mukaan kehittämään toimintaa."

Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ennen kaikkea osaamista.

"Tärkein kyberase on osaava ihminen."

Sen sijaan, että yrityksissä keskityttäisiin ajattelemaan, että kyberhyökkäykset voi estää, kannattaisi siirtyä ajattelemaan, että minut hakkeroidaan.

"On vain kahdenlaisia yrityksiä. Ne, jotka on hakkeroitu ja ne, jotka eivät tiedä, että ne on hakkeroitu. Kysymys onkin, paljonko muureja kannattaa rakentaa vai kannattaisiko enemminkin huomioida, miten havaitsen hakkeroinnin ja saan hakkerit jopa ulos."

Limnéll arvioi, että turvallisuustilanne paranee jopa 90 prosenttia, kun perusasiat laitetaan kuntoon.

"Pahin kyberuhka ovat ymmärtämättömyys ja välinpitämättömyys. Ammattilaiset hyökkäävät tapsan kautta eli sen työntekijän, joka vaikka poimii parkkipaikalta usb-tikun ja laittaa sen omaan tietokoneeseensa tai käyttää salasanaa, joka löytyy helposti arvattavimpien joukosta. Joissain yrityksissä huolimattomuus voi olla jo irtisanomisperuste."

Monet yritykset ovat jo ryhtyneet varautumaan kyberturvallisuuteen liittyviin haasteisiin ja tarjoavat nykyään kaikille työntekijöilleen aihepiiriin liittyviä koulutuksia.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, projektipäällikkö Kaija Villman, sposti: kaija.villman(at)aalto.fi ja koulutuspäällikkö Tuula Kämäräinen, sposti: tuula.kamarainen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lue uutinen Vantaan kaupungin sivuilta: http://www.vantaa.fi/ajankohtaista-arkisto/vantaa_fi/101/0/vantaalla_kehitetaan_lukioiden_tyoelamalahtoisyytta#

Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksen perustajaryhmän myyntikykyjen puutetta ei voida korvata markkinoinnilla tai muulla tuotekehitysosaamisella. Yrityksen ensimmäinen merkittävä kauppa vaikuttaa huomattavasti myynnin kasvuun tulevaisuudessa sekä ohjaa yrityksen kehittämistä pitkällä aikavälillä.

‒ Ne yritysten perustajat, joilla on vahvaa kaupallista sekä yrittäjyyteen liittyvää osaamista, käyttävät huomattavasti enemmän proaktiivisia myyntikäytäntöjä. Tulokset poikkeavat selvästi niistä perustajista, joiden osaaminen on yksipuolista, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Ilona Pitkänen.

‒ Proaktiivinen ja arvoperustainen myynti tuottavat tuloksia pitkällä aikavälillä ja ne vaikuttavat ensimmäisen merkittävän kaupan syntymiseen, Pitkänen jatkaa.

Aivan yrityksen alkuvaiheessa perustajien tulisikin keskittyä kehittämään omia myyntitaitojaan, ei vain kehittää tuotteita tai yritystä. Myös palkkaamalla kokeneempia myyjiä ja hyödyntämällä kokeneiden yrittäjien osaamista voidaan proaktiivista myyntiä lisätä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 113 eri alojen startup-yritystä ja niiden ensimmäistä merkittävää kauppaa. Tutkimus alkoi vuonna 2011 Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja Aalto Entrepreneurship Societyn yhteistyönä.

‒ Vaikka yrittäjät ymmärtävät kaupallisten taitojen tärkeyden, ne jätetään liian usein vähälle huomiolle yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Näin tekevät erityisesti huipputekniikan alan startup-yritysten perustajat. Tutkimuksemme osoittaa, että toiminnan kaupallisen puolen laiminlyönti alkuvaiheessa haittaa yrityksen pitkän aikavälin kehitystä, Pitkänen toteaa.

Aalto-yliopiston Start-Up Center on yrityskiihdyttämö, jonka tarkoituksena on vauhdittaa uusien yritysten kasvua. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät tulevien startup-yritysten kasvua.

‒ Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska uskomme, että aktiivinen myynnin aloittaminen on yksi startup-yrityksen keskeisistä prioriteeteistä, sanoo Aalto-yliopiston Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala.

Nämä tutkimustulokset ovat merkittäviä myös yrityshautomoiden ja investoijien kannalta.

‒ Tuotteen on luonnollisesti kiinnostettava, toimittava hyvin ja tuotettava asiakkaalle lisäarvoa. Perustajaryhmien osalta ehdotamme kuitenkin, että hautomoiden pitäisi investoida niihin ryhmiin, joissa yhdistyy yrittäjyyttä korostava ajattelutapa sekä myyntihenkisyys ja kaupallisten kykyjen kehittämispotentiaali, Pitkänen näkee.

Tohtoriopiskelija Ilona Pitkäsen, professori Petri Parvisen ja tohtori Pekka Töytärin tutkimus "The Significance of the New Venture's First Sale: The Impact of Founders' Capabilities and Proactive Sales Orientation" on julkaistu hyvin arvostetussa Journal of Product Innovation Management -julkaisussa.

Linkki artikkeliin:  http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jpim.12160/abstract

Lisätietoja:

Ilona Pitänen
p. 040 549 1170
ilona.pitkanen@aalto.fi

Aalto-yliopisto

Pienyrityskeskuksen kehittämä ja vuodesta 2012 toteutettu EntreMill eli Työelämälähtöinen Yrittäjämäisen Toiminnan Kehittämispaja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille.

Ohjelma koostuu lähijaksoista, henkilökohtaisesta uraohjauksesta, mentoroinnista, etäopetuksesta ja vähintään 60 päivän jaksosta, jonka aikana osallistujat kehittävät omaa asiantuntijuuttaan yrityksissä.

Pienyrityskeskus on etsinyt osalle valmennettavia työssäoppimispaikkoja ja solminut kontakteja valmennettavien ja yritysten välille.

"Tällä on selvästikin ollut suuri merkitys. Selvitimme osallistujien työllistymistä, ja 25 prosenttia työllistyneistä löysi työpaikan juuri valmennuksen aikana tutuksi tulleesta työssäoppimispaikasta ja toiset 25 prosenttia muusta opintojen aikaisesta työpaikasta. Osallistujat arvioivatkin, että eniten työllistymiseen vaikuttivat EntreMill-valmennuksen suorittaminen ja aiempi työkokemus."

Valmennuksen aloitus- ja päätösvaiheessa kahdeksan prosenttia osallistujista toimi yrittäjinä. Osa heistä hakeutui valmennuksen jälkeen mukaan yrityskiihdyttämöihin ja -hautomoihin jatkokehittämään yritystään.

"Valmennuksen jälkeen peräti 59 prosenttia osallistujista arvioi yrittäjävalmiuksiensa kehittyneen. He mieltävät nyt perinteiset urat pikemminkin moninaisiksi urapoluiksi ja omat toimintatapansa yrittäjämäisiksi."

Osallistujat arvioivat saaneensa työpajoista ja työssäoppimisesta aitoja työelämävalmiuksia omalle uralleen.

"He kokivat myös kartuttaneensa ymmärrystä siitä, miten tärkeää oman uran systemaattinen hallinta ja suunnittelu on. Heille myös kirkastui, että oman osaamisen tuotteistamiseen täytyy käyttää enemmän resursseja ja voimavaroja kuin mitä he aiemmin ajattelivat. Moni myös oivalsi, että yrittäjyys voi olla varteenotettava vaihtoehto jossain vaiheessa omaa urapolkua. Kun oppii ymmärtämään työelämän moninaisuutta, huomaa paljon erilaisia tapoja työllistyä ja toimia yrittäjänä", Gustafsson-Pesonen korostaa.

Joulukuussa alkaa vielä yksi EntreMill-valmennus. Siihen haki 42 kiinnostunutta, joista valmennuksen aloittaa 30.

Valmennuksen teemat ovat minätuntemus, työnhaku, yrittäjyys sekä työelämävalmennus. Lähijaksoja järjestetään 15 päivää, henkilökohtaista uravalmennusta on yksi päivä ja työssäoppimista yrityksissä vähintään 60 päivää. Työssäoppimisjaksolla jokaisella osallistujalla on oma mentori.

"Henkilökohtainen uravalmennus koetaan hyvin tärkeäksi, ja siitä osallistujat kertovat saaneensa itselleen ideoita. Työssäoppimisjakson aikana mentorin koetaan sitouttavan myös työnantajaa valmennettavaan, mikä varmaan osaltaan vaikuttaa siihen, että valmennettavat työllistyvät jatkossa hyvin näihin yrityksiin."

Valmennuksen aikana osallistujat tekevät joko oman osaamisportfolion tai yrittämisestä kiinnostuneet hiovat liiketoimintasuunnitelman.

Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-osarahoittama hanke päättyy 30.4.2015. Hankkeessa toteutetaan vielä yksi EntreMill -uravalmennus.

EntreMill -hanke ja siinä mukana olleita yrittäjiä on myös mukana SLUSH-tapahtumassa 18.-19.11.2014 Helsingin messukeskuksessa.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aalto Protomon ideana on antaa osallistujille työkaluja kokeilemalla kehittämiseen, tarjota mahdollisuus  moni-alaisen tiimin muodostamiseen liikeidean ympärille, verkostoitua ja vauhdittaa omaa yrittäjyyttä.

"Aalto Protomo tuo ihmiset yhteen ideoiden ympärille, auttaa heitä hyödyntämään osaamistaan ja kokeilemaan kehittämistä yhteisöllisesti. Yleensä osallistujilla on valtava määrä ideoita kehitettäväksi ja jaettavaksi. Ohjelman aikana osallistujille syntyy myös merkittävä, laaja-alainen osaamisverkosto. On mahdollista, että Protomosta löytyy osaajatiimi oman liikeidean ympärille", alusta saakka Aalto Protomoa kehittänyt Marja Juvakoski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta kuvaa.

Kuukauden kestävä tiivis ideointivaihe kulkee Mind Innovation School -otsikolla, ja sen aikana osallistujat harjaantuvat ideoimaan nopeasti ja oppivat kokeilemalla kehittämistä. Yli-innovaatioaktivistina tunnetun Anssi Tuulenmäen vetämään ns. innovation school -työskentelymalliin kuuluu, että kukin osallistuja kertoo säännöllisin välein oman liikeideansa kehittymisestä pitämällä ns. hissipuheen ja saa palautetta vetäjiltä ja ryhmältä.

"Ensin osallistujat muokkaavat liikeideaansa ryhmissä. Kannustamme ihmisiä menemään nopeasti asiakkaiden luokse, ja moni onkin saanut näiden käyntien pohjalta itselleen toimeksiantoja. Osallistujat oivaltavat yleensä myös vaihdantatalouden merkityksen eli oppivat hyödyntämään Aalto Promoto -yhteisössä olevaa osaamista."

Ideointivaiheen jälkeen osallistujat saavat perinteisempää yrittäjyysvalmennusta. Perinteiseen yrittäjyysvalmennusosioon kuuluu muun muassa liiketoimintasuunnitelmien tekoa, myyntiä, markkinointia, lainsäädäntöä ja talousasioita.

"Osallistujille on varattu aikaa myös itsenäiseen työskentelyyn, jolloin kukin voi viedä omaa liikeideaansa eteenpäin, tavata asiakkaita ja valmistella yrityksen perustamista."

Yrittäjyysidentiteetin synty vie aikaa

Osallistujat kokevat yleensä suurena askeleena siirtymisen palkansaajasta yrittäjäksi. Tätä muutosprosessia tukee Pienyrityskeskuksen koulutuspäällikkö KT Outi Häggin luoma valmennusmalli, joka antaa vaihe vaiheelta työkaluja yrittäjyysidentiteetin kehittymisprosessille.

"Kun tippuu korkealta, menee aikaa uuden identiteetin luomiseen. Usein ihmiset eivät vielä Aalto Protomoon tullessaan oivalla, kuinka paljon siirtymään on varattava aikaa. Outi Häggin valmennuksen avulla ryhmästä muodostuu myös tiivis yhteisö, joka sparraa toinen toisiaan koko prosessin ajan."

Aalto Protomolle löytyy kysyntää

Marraskuusta 2010 alkaen kaksi kertaa vuodessa läpi pyörähtänyt Aalto Protomo on auttanut monia osallistujia työllistymään ja perustamaan oman yrityksen.

Juvakoski arvioi, että yleensä jo valmennusjakson aikana syntyy 3-5 yritystä ja 3-4 kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen aloittaa jälleen 3-5 uutta yritystä. Protomolaiset ovat myös perustaneet yhden asiantuntijaosuuskunnan.

Tämän syksyn valtaisa hakijamäärä, 160, yllätti alusta saakka Aalto Protomoa vetäneen Marja Juvakosken. Kun aiemmissa ryhmissä on painottunut vahvasti insinööriosaaminen, nyt mukana on paljon kauppatieteilijöitä ja taidealojen asiantuntijoita. Tämänkertaisessa hakijajoukossa oli erityisen paljon 80-luvulla syntyneitä.

"Hakijat etsivät uutta alkua työuralleen palkkatöiden jälkeen. Monilla on takanaan kovatasoisia esimies- ja johtotehtäviä myös kansainvälisistä yrityksistä."

Seuraava Aalto Protomo alkaa huhtikuussa

Seuraava eli yhdeksäs Aalto Protomo alkaa huhtikuun loppupuolella, ja siihen haetaan helmikuussa TE-toimiston kautta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lyhyt CV ja kuvaus omasta liikeideasta. Osallistujat valitaan liikeideoiden ja henkilökohtaisen haastattelun perusteella.

"Tänä vuonna on ollut poikkeuksellista se, että kyselyjä Aalto Protomosta tulee päivittäin. Näyttää siltä, että tämäntyyppisestä valmennuksesta on huutava pula. Moni hakija kommentoikin, että juuri tällaista valmennusta hän kaipaa. Protomo herättelee ihmisiä kypsyttelemään asioita ja antaa työkaluja yrittäjyyteen."

Saksassa arkkitehdiksi valmistunut ja työuraa tehnyt Juvakoski työskenteli Aalto-yliopistossa hän ensin rakennus- ja kiinteistöalan koulutusten vetäjänä Aalto Pro -yksikössä. Viime vuodet hän on kehittänyt Aalto Protomoa. Aalto Pienyrityskeskukseen hän siirtyi maaliskuun alussa.

"Olemme pistäneet tosissaan paukkuja tämän valmennuksen kehittämiseen, ja asioita on viety eteenpäin kokeilemalla palautteen pohjalta. Nyt näyttää siltä, että tämä on juuri sitä, mitä kohderyhmä kaipaa. On palkitsevaa nähdä, kun ihmiset kypsyvät palkansaajista yrittäjiksi."

Aalto Protomo – tuote- ja palveluinnovaattorin koulutusohjelma on Uudenmaan ELY-keskuksen hankkimaa työvoimakoulutusta.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Marja Juvakoski. sposti: marja.juvakoski(at)aalto.fi, puh. 050 376 2803.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva: Marja Juvakosken arkisto

Kolmen antropologin liikeidea Kenno Ethnographic Consulting -yrityksen perustamisesta sai vauhtia Pienyrityskeskuksen valmistumassa oleville korkeakouluopiskelijoille kehittämän Entre Mill -valmennusohjelman aikana. Kehitystyö jatkui Protomo Aallossa, yritysideoiden kehittämisyhteisössä. Slushissa yrityksestä kertoi kiinnostuneille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Elina Reponen.

"Kennon näkökulmasta Slush meni siis ihan huikeasti ja oli mieletön mahdollisuus päästä PYKin ja EntreMillin kautta esille. Ensisijaisesti Slushista jäivät käteen uudet kontaktit ja tekemisen meininki. Ehdin myös käydä kuulemassa joitakin mielenkiintoisia puheita."

"Tämänhetkinen haaste meillä on saada hommat rullaamaan tasaisesti. Olemme olleet onnekkaita ja tällä hetkellä on paljon kiirettä, mutta moni asia suunnitellaan niin pitkälle eteenpäin, että Kennon arki on vielä välillä ailahtelevaa. Sekä Entre Millin että Protomon kautta olemme saaneet hyviä kontakteja ja eväitä alkuun, mutta myös itse tekemällä on oppinut valtavasti."

Aalto Start-Up Centerin yrityksiin kuuluva Internly Oy on kehittänyt verkkopalvelun, jonka avulla teknologia- ja peliyritykset löytävät itselleen asiantuntijoita ja harjoittelijoita kehittämis-, myynti- ja markkinointitehtäviin.  Yrityksen kehittämää verkkosovellusta on testattu jo Isossa-Britanniassa ja Saksassa ja mukana on kansainvälisiä työnhakijoita eri maista.

"Slushissa mukana olo oli meille hyödyllistä, sillä pääsimme kertomaan yrityksestämme kiinnostuneille tahoille. Se, että olemme mukana Start-Up Center -yrityskiihdyttämössä, näyttää lisäävän luottamusta meitä kohtaan", HR-asiantuntija Aniekan Okono sanoo.

Yrityksen suurin haaste onkin täällä hetkellä tavoittaa kiinnostuneet työnhakijat ja työntekijöitä etsivät yritykset. Tähän Okono uskoo yhden ratkaisun olevan juuri näkyvyys.

"Olemme olleet vasta vähän aikaa osana ASUCin ekosysteemiä, ja uskomme, että pystymme näin rakentamaan tarvittavaa verkostoa yrityksellemme".

Myynnin kasvattaminen, yhteistyökumppaniverkoston rakentaminen ja palvelujen jatkokehitys mobiiliympäristössä ovat haasteena myös toisella Aalto Start-Up Centerin yrityksellä, BankItOn Oy:llä, joka kehittää uuden sukupolven joukkorahoituspalveluja ja -tuotteita.

"Olimme ensi kertaa Slushissa, joten ilman vertailukohtia mielestämme tapahtuma oli erittäin mielenkiintoinen ja kävijävirtaa oli standilla koko ajan. Olimme yllättyneitä kansainvälisen median edustajien ja muilta toimialoilta tulevien isojenkin yritysten kiinnostuksesta palveluamme kohtaan. Näin ollen tuli käytyä monia hyviä keskusteluita palveluistamme", yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Perttu Kröger sanoo.

Aalto Start-Up Centeristä hän arvioi olleen ison avun tänä vuonna perustetun yrityksen alkutaipaleella.

"Toimitila on edullinen suhteessa vuokraan ja erityisesti suora yrityscoaching, tarjotut
veloituksettomat kurssit ja hyvät kontaktit ovat olleet parasta antia."

Pienyrityskeskus ja Aalto Start-Up Center järjestävät noin kerran kuukaudessa Open Idea Coffee –tilaisuuksia, joissa pääsee matalalla kynnyksellä tutustumaan aloittaville yrittäjille tarjolla oleviin ekosysteemipalveluihin.  Tarkemmat tiedot löytyvät Aalto Start-Up Centerin kotisivulta.
Seuraava tilaisuus järjestetään 3.12.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Entre Mill –valmennukset,  esikiihdyttämö ja Open Idea Coffee -tilaisuudet: Kaisa Ahonen, sposti: kaisa.ahonen(at)aalto.fi, puh. +358 50 438 5738, kotisivu: start-upcenter.fi.  Jutussa mainittujen yritysten kotisivut: bankiton.com, intern.ly, kennohelsinki.com

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

IPIK Design Oy:n yrittäjä Iida Paasonen suunnittelee vaatteita ja sisustustuotteita. Yrityksellä on ihan siistit nettisivut, mutta verkkokauppaan Paasonen ei ole yhtään tyytyväinen.

"Myynnin piti lähteä hurjaan nousuun. Meidän piti päästä paukuttelemaan henkseleitä, mutta mehän paukuteltiinkin päätä seinään. Olin aivan liian hätäinen verkkokaupan kanssa," Paasonen huokaa.

Mikä sitten meni pieleen? Paasosen mukaan suunnilleen kaikki.

"Verkkokauppabisneksessä voi työntää euroja niin vääriin paikkoihin niin paljon kuin euroja vaan löytyy ja enemmänkin, jos ei tiedä, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Olisi niin hurjan tärkeää miettiä perusasioita etukäteen. Mitä tarvitset siihen bisnekseen? Ja että onko oma tuote ja oma yritys ylipäätään verkkokauppa-ainesta."

Oma elämänkoulu

Paasonen toteaa, että koko paletti pitäisi miettiä myös käytännön kannalta etukäteen tarkasti. "Jo varaston olemassaolo on iso juttu. Missä varasto on, onko kivijalkamyymälän varasto ja verkkokaupan varasto sama asia? Entä laskutus ja postitus?"

"Ja jonkunhan pitää ne kuvatkin ottaa, muokata ja siirtää nettisivuille. Tätä työtä on koko ajan. Vakavaa hommaa on myös verkkokaupan markkinointi. Siihen on pakko satsata, mutta miten ja missä." Paasonen sanoo, että on nyt pari vuotta pohtinut, miten tavoittaa omat asiakkaat. "Pohdin sitä edelleen." "Verkkokauppaan tarvitaan aikaa, rahaa ja mielenterveydellisiä resursseja. Tämä oli oma elämänkouluni," Paasonen huokaa. Mutta nauraa päälle, sillä periksi hän ei ole antanut, ei bisneksessä, eikä verkkokauppabisneksessä. "Eteenpäin mennään vaikka läpi harmaan kiven."

Onnistunutta oppimista

Tuomas Jähi kertoo toisenlaisen tarinan. Hän on mukana Savon Suksistudiossa, joka lähti kuusi vuotta sitten liikkeelle urheilualan kivijalkamyymälänä Mikkelissä. Nyt yritys on vallannut markkinatilaa verkkokaupan avulla valtakunnalliseksi erikoisliikkeeksi ja verkkokaupaksi.

" Verkkokaupan osuus kokonaismyynnistä kasvaa koko ajan, nyt se on noin neljännes. Vuosi eteenpäin ja ollaan varmasti ihan eri lukemissa."

Jähi kertoo, että aluksi Suksistudiolla oli kivijalkamyymälän infona nettisivut, mutta pian tuli tarve saada tuotteita kauempana olevien asiakkaiden nähtäväksi. Ensimmäinen ajatus oli, että laitetaan nettiin katalogi. Sitten keksittiin verkkokauppa. "Ja tietysti ajateltiin, että tehdään se itse. Siitä se sitten lähti heti vinoon. Jokainen tuote oli naputeltava itse, ihan mieletön määrä tuotteita. Yksinkertaisesti aika tuli vastaan."

Sitten työ annettiin ammattilaisille. Kustannukset olivat noin 25 000 euroa. Samalla firma vaihtoi kassajärjestelmään, joka soittaa yhteen verkkokaupan kanssa. Verkkokaupan varasto on kivijalkamyymälän kanssa sama ja nyt varastosaldo pysyy ajan tasalla.

Vikatilanteissa järjestelmätuki takaa, että apua saa muutamassa minuutissa. "Siitä maksan iloisena kuukausimaksun," Jähi sanoo.

Iloinen yrittäjä on myös monesta muusta onnistuneesta ideasta. " Tieto on valtaa. Meillä on hyvä asiakasrekisteri, jonka avulla saamme asiakkaille tarjouksia helposti ja nopeasti suoraan sähköpostiin. Tämä näkyy heti piikkinä myynnissä. Googlessa näkyvyyteen työnnettiin jossain vaiheessa paljon rahaa ja sivuilla olikin paljon kävijöitä, mutta myynnissä se ei tehnyt liikettä. Facebookissa olemme ja se on kiva markkinointikanava. Ihmiset puhuvat meistä ja onneksi toistaiseksi pelkkää hyvää."

Onko lujaan liitoon valmiuksia?

Suksistudion valtteja ovat lippulaivatuotteet, nopeus ja erikoispalvelut. Jähi sanoo laittavansa netissä tarvittaessa kampanjan pystyyn muutamassa tunnissa, jos esimerkiksi kilpailija välkyttää sellaiseen tarvetta. Erikoispalveluihin kuuluvat huoltopalvelut, suksihotelli ja suksikuriiri.

"Verkkokaupassa kauppa voi lähteä hyvinkin lujaan liitoon. Sitä voi miettiä, onko sellaiseen valmiuksia," Jähi pohtii. "Tässä on opeteltu koodaamaan, käsittelemään kuvia, otettu haltuun facebookia ja monta muuta uutta juttua. Minusta on tullut koodaaja ja se on kivaa."

Muutakin on matkalla opittu. "Jossain vaiheessa vein työpisteen kotiin ja sinne meni yöunet. Pitäkää työt työpaikalla."

Ei siksi, että muillakin on

Mainostoimisto Haaja & Arwo Design Oy:n tuotantojohtaja Lauri Hintsanen vetää yhteen verkkokauppaillan antia ja toteaa, että verkkokauppaa ei pidä perustaa siksi, että muillakin on. " Verkkokauppaan ei pidä ryhtyä, jos ei ole aikaa, rahaa, taitoa ja halua palvella asiakasta." Hintsanen muistuttaa, että huonosti toimivasta verkkokaupasta voi olla yritykselle jopa haittaa. " Epämääräinen ilme ja epäluotettava toiminta johtaa asiakkaat muualle."

Ja toisaalta, verkkokauppa kannattaa ilman muuta perustaa, jos perusteet siihen ovat kunnossa. "Lisäksi tarvitaan hyvä tuote, kyky lunastaa lupaukset ja resursseja kehittää."

Parhaimmillaan toimiva verkkokauppa tuo yritykselle asiakkaita, lisää myyntiä, lisää tietoisuutta yrityksestä ja vahvistaa yrityksestä haluttua mielikuvaa. "Ja antaa yrittäjälle vaivan vastinetta."

Verkkokauppa-tietoiskun 18.11.2014 järjestivät yhteistyössä Uusyrityskeskus Dynamo ja  Pienyrityskeskuksen hallinnoima Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke, jota osarahoittavat Etelä-Savon Ely-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa Capstone-kurssi, jolla opiskelijat tekivät 4−5 hengen tiimeissä laajan tosielämän bisnesprojektin.

Capstonen ideana on, että opiskelijat edustavat tiimeissään eri pääaineita ja taustoja, mikä rikastuttaa ongelman lähestymiskulman valintaa ja koko projektin ratkaisemista. Tiimit identifioivat ja analysoivat case-yrityksestään ongelman ja ratkaisevat sen itsenäisesti. Päätösseminaarissa tiimit esittävät nämä toisilleen.

– Lähes kaikki ensimmäiselle kurssille osallistuneet yritykset olivat Start-Up Centeristä, joten pidän kurssin järjestämistä Kauppakorkeakoulun taholta erinomaisena yhteistyönä kasvuyrittäjien tukemiseksi, kiittelee Start-Up Centerin johtaja Marika Paakkala. Odotukset loppuraporttien suhteen ovat yrittäjilläkin korkealla, koska heidän tavoitteenaan on käyttää raportteja apuna päätöksenteossa liiketoiminnassaan.

Yhdessä tehtiin ja molemmat osapuolet hyötyivät

Ratkaistava ongelma tai projekti liittyi tieto- ja teknologiapohjaisiin liiketoimintoihin ja niihin liittyviin palveluihin. Ne löytyivät yleensä yhteistyönä yrittäjän ja opiskelijoiden kanssa. Projektit käsittelivät mm. markkinointisuunnitelman tekemistä, markkina-alueen laajentamista ja kokonaan uuden liiketoiminnan aloittamista.

– Heitin opiskelijoille useita eri case-vaihtoehtoja hyvinkin laajasta "kehitä uusi konsepti" konkreettisempiin "tee markkinointisuunnitelma", joista sitten yhdessä valittiin caseksi konkreettinen markkinointisuunnitelman teko, kertoo CEO Kimmo Koivisto Tellyo'sta.

– Ongelman ja casen identifoiminen tapahtui luontevasti briiffimme pohjalta, yhdessä sparraten, kertoi puolestaan CEO & Co-founder Markku Patronen Reader Stagesta.

– Pidimme yhteisen kick off -palaverin Aalto Start-Up Centerissä, jossa kävimme läpi taustatietoja, ongelman mahdollisia lähestymistapoja sekä kontekstia. Koin tärkeänä, että opiskelijoilla oli vapautta itse määritellä, mihin ongelman osa-alueeseen he lähinnä keskittyvät, kertoi puolestaan CEO&founder Mervi Pohjoisaho Blue Berry Communications & IR Oy:sta.

Opiskelijoiden kehuttiin saaneen varsin hyvin kiinni projekteista ja niihin liittyvästä problematiikasta. Yrittäjät totesivat kurssin ohjanneen varsin teoreettiseen tarkasteluun, mistä nähtiin olevan hyötyä oppimisen kannalta. Yrityksiä kiinnostaa kuitenkin vielä enemmän suunnitelmien toteutuminen käytännössä.

Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa yrittäjät kehuivat hyväksi. Tapaamisia oli muutamia ja niissä juteltiin projektin laajuudesta ja tavoitteista. Moni yrittäjä kertoi, että monet tapaamisissa sparratut havainnot olivat arvokasta tietoa heille jo matkan varrella. Myös opiskelijoiden oma-aloitteinen ja itsenäinen työskentelytapa sekä sitoutuminen projektiin saivat kehuja yrittäjiltä – ne ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässäkin.

− Yhteistyö start-up-yritysten kanssa on meille opiskelijoille todella mahtava tapa saada konkreettinen kuva yrittäjän arjesta, kertoi kurssille osallistunut Johanna Heikkinen.

Opiskelijoiden osaaminen ja kasvuyritysten tarpeet kohtasivat kurssilla molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla, mikä on myös Start-Up Centerin toiminnan periaate. Capstone-kurssi on yksi konkreettinen esimerkki tästä, toteaa kurssin vetäjä Christa Uusi-Rauva.

Teksti: Terhi Ollikainen

Konetekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut Risto Orava on työskennellyt nelisen vuotta nurmijärveläisessä perinteikkäässä Arpré Oy:ssä kehittämispäällikkönä. Valtakunnallisesti toimiva 1961 perustettu yritys tuottaa ja huoltaa huoltoteknologiaa erilaisen kaluston korjaamoille. Asiakaskuntaan kuuluu niin kuljetus- ja logistiikka-alan korjaamoja kuin kaivoksia ja satamia.

"Maailman muuttuessa monimutkaiseksi, yrityksen on hyvä virtaviivaistaa omia toimintatapojaan, jotta asioita pystytään hoitamaan kustannustehokkaasti", Orava sanoo.

Korjaamoteknologiayritys tuo alalle uuden toimintamallin

Arpré Oy kehitti jo 2011 uudentyyppisen palveluratkaisumallin, joka oli tarkoitettu korjaamolaitteiden hallinnointiin ja kaluston ylläpitoon. Pienyrityskeskuksen valmennuksen aikana Orava jatkokehitti mallia ja teki siitä valmennukseen kuuluneen lopputyönsä.

"Valmennuksesta sain uudenlaista ymmärrystä ja paljon työkaluja asiakasymmärryksen hankintaan. Lopulta malli muutti muotoaan ja siitä tuli yhtenäinen palvelukokonaisuus, jota olemme nyt pilotoineet yhteistyöasiakkaiden kanssa. Alkuvuodesta malli tulee osaksi liiketoimintaamme."

Palveluratkaisujen kehittämisvalmennuksessa syntyneen uuden liiketoimintamallin hän arvioi olevan alalla täysin uusi ja uskoo sillä voivan olla myös vientinäkymiä.

"Tiedostin, että kehitän lean-ajattelua korjaamoympäristöön. Olisin varmaan kehittänyt mallia ilman valmennustakin, joten 30 opintopisteen kokonaisuudesta tuli luonteva osa omaa työtäni. Valmennuksessa aloin ymmärtää myös paremmin, että kaupallisen puolen ja järjestökentän välillä on yhteneväisyyksiä, vaikka järjestökentässä asiakas voi olla ehkä vaikeammin tunnistettavissa."

Yritys on jo aiemmin tarjonnut asiakkailleen kokonaisvaltaista korjaamolaitteiden hallinnointipalvelua eli vastannut heidän tarpeisiinsa muutenkin kuin tuottamalla huoltopalveluja.

"Meillä ihmiset ovat jo sisäistäneet tämäntyyppisen toimintamallin aika hyvin. Markkina on ollut kovassa mullistuksessa viimeiset viisi vuotta ja on ollut pakko keksiä uusia tapoja luoda liiketoimintaa ja erottua kilpailijoista."

Hän pääsi valmennuksen osana myös päiväksi "varjostamaan" yhden asiakasyrityksen arkea.

"Olin yhteistyöasiakkaan korjaamossa päivän. Oli positiivinen yllätys, että ihmisistä on mielekästä kertoa omasta arjestaan ja toiminnastaan, jos joku on siitä kiinnostunut."

Mentorina Oravalla oli yrityksen toimitusjohtaja, jonka kanssa hän pystyi pallottelemaan ajatuksiaan päivittäin ilman säännöllisiä palavereja.

"Ilman valmennusta olisi ehkä syntynyt vain joukko irrallisia dokumentteja. Nyt kehittämismallista valmistui yhtenäinen lopputyö, looginen kokonaisuus, mistä on muillekin yrityksessämme hyötyä", kommentoi Orava valmennuksen parhaaksi arvioitua työtään.

Valo ry hioo uutta yritysyhteistyömallia

Valmennuksessa oli mukana asiantuntijoita lukuisista järjestöistä. Valo on valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio, jonka tehtävänä on lisätä liikkeen määrää ja laatua suomalaisessa yhteiskunnassa innostamalla, yhdistämällä ja uudistamalla.   Asiakkuuspäällikkö KTM Annemi Usva-Vänttinen aloitti liikunnan ja urheilun sekä yritysten välisen yhteistyön rakentamisen Nuoressa Suomessa jo 90-luvulla.

"Olemme rakentaneet yritysyhteistyötä palvelumuotoilun ideologian mukaisesti jo aiemminkin. Järjestö tarjoaa yritykselle lisäarvoa tuottavia, yhdessä muotoiltuja palveluja, jotka tukevat yrityksen omaa liiketoimintaa ja joiden kautta yritys voi tehdä hyvää yhteiskunnassa."

Hänen toimintakenttänsä on laajentunut organisaatiouudistusten myötä niin, että nyt siihen kuuluu lasten ja nuorten liikunnan lisäksi muun muassa myös työyhteisöjen henkilöstön liikuntamahdollisuuksien kehittäminen.

"Kysymys ei tosiaankaan ole yrityksissä satunnaisesta tyky-toiminnasta, vaan siitä, että henkilöstön liikunnasta tulee osa johtamisstrategioita ja kehittämistoimintaa."

Oman palvelujen kehittämiseen liittyneen lopputyönsä Usva-Vänttinen teki siitä, miten henkilöstön liikuntapalvelut voivat olla osa yritysyhteistyötä. Valo haluaa edistää liikuntaa työyhteisöissä, tarjota sopivia palveluja yrityksille ja lisätä suomalaisten hyvinvointia.

Vaikka kauppatieteiden maisteriksi aikanaan opiskelleelle Usva-Vänttiselle valmennuksen liiketalouteen liittynyt kieli oli ennestään tuttua, uusia inspiroivia käsitteitä löytyi.

"Arvon luomisen käsitteeseen liittyvä monimuotoisuus oli kiinnostavaa eli mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa siihen, että asiakas kokee palvelukokemuksen arvon lisääntyneen. Arvoa luodaan koko ajan ja hyötyjen ja panosten on oltava hyvässä suhteessa."

"Myös ajatteluni asiakasymmärryksestä vahvistui. Asiakas voi kokea saavansa arvoa erilaisista asioista. Asiakassuhde on tärkeä ja kehittyy koko ajan, kun pyritään tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä. Lopulta puhe kääntyy myös euroihin ja kumppanuuksiin, jotka tukevat yrityksen strategiaa."

Valo ry:llä on 75 jäsenjärjestöä ja 21 kumppanuusjäsentä. Usva-Vänttinen toivoo, että kaikissa niistä yleistyisi tapa ajatella asiakkuuksia liiketoiminta-ajattelun kautta.

"Samanlainen ajattelu palvelumuotoilusta ja asiakasymmärryksestä voisi näkyä Valon kaikissa palveluissa kouluista urheiluseuroihin, yksittäisistä liikkujista valmentajiin ja lajiliittoihin."

Usva-Vänttinen uskoo, että järjestöt voivat saada erityisen paljon irti tämäntyyppisestä palvelumuotoilun kehittämisvalmennuksesta, jos niistä osallistuu samaan valmennukseen useampi ihminen.

"Näinkin sain paljon iloa siitä, että pääsin haistelemaan muiden tekemisiä. Suosittelen tällaista valmennusta kaikille, sillä kaikilla meillä on työssämme asiakkaita."

Pienryhmätyöskentely toimii ideoiden testausalustana

Pienyrityskeskus on toteuttanut jo viisi palveluratkaisujen kehittämisen kokonaisuutta pääkaupunkiseudulla ja yhden Mikkelissä.

Valmennuksessa työskennellään paljon pienryhmissä, joissa on edustajia eri toimialoilta ja erilaisista organisaatioista. Pienryhmissä on mahdollista testata uudenlaisia palvelumalleja ja saada ryhmäläisiltä vertaistukea ja suoraa palautetta kehittämiseen. Pienryhmä toimii nopean testaamisen ja ketterän kehittämisen alustana.

Palvelukehittämisen kehittäjä -valmennus toteutettiin oppisopimustyyppisenä koulutuksena korkeakoulutetuille. Valmennuksen toteutuksen Helsingissä osarahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, ohjelmajohtaja Hanna Kari, sposti: hanna.kari(at)aalto.fi, puh. 040 836 9559.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lue koko uutinen Yle Etelä-Savon sivuilta.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus on ollut suomalaisen oppilaitoskentän pioneereja Venäjällä omine Pietarin-toimistoineen. Syksystä 2011 Venäjän-kaupan valmiuksiaan on kehittänyt lukuisa joukko pk-yritysten väkeä Biznes po-russki -hankkeen koulutuksissa, tilaisuuksissa, kielikursseilla kotimaassa ja Pietarissa sekä erilaisissa kontakti- ja verkostoitumistilaisuuksissa.

"Olemme saaneet yrittäjät hyvin mukaan osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja matkoille vuosien varrella", projektipäällikkö Merja Ryökäs kiitteli hankkeen päätöstilaisuudessa.

Venäjä on ollut tärkeä painopistealue myös Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeessa, jonka projektipäällikkö Kaija Villman vakuutti, että molemmista hankkeista jää pysyviä jälkiä, verkostoja, ituja ja ajatuksia, jotka vauhdittavat luovien alojen yritysten kehittämistä ja avausten tekoa Venäjän suuntaan.

Venäläinen arvostaa brändejä

Pietarissa toimivan markkinointiviestintätoimisto Promaco Public Relations Ltd -yrityksen toimitusjohtaja ja omistaja Kai Hahl kertoi venäläisten mainonnan ostajien haluavat välittömästi näkyviä tuloksia ja myyntiä.

"Venäläiset rakastavat brändejä ja heille brändi merkitsee statusta. Siinä kun brändääminen liittyy suomalaisyritysten strategiaan, Venäjällä eletään enemmän viikkotaloudessa."

Venäläisyhtiöiden toimitusjohtajat haluavat pitää langat omissa käsissään myös markkinoinnissa, joten markkinointiviestintätoimistoille ei anneta paljoa vastuuta. Myös lahjontaan voi törmätä etenkin erilaisten tarjouskilpailujen yhteydessä.

"Mainonnassa peitto ja toistojen määrä ovat tärkeämpiä kuin toteutus tai tulos. Näyttäviä tv-kampanjoita voidaan tehdä kellarivideoilla."

Suomalaisyrityksille Kai Hahlilla oli selkeitä vinkkejä.

"Markkinointi Venäjän markkinoilla vie aikaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Lähestymistavan kannattaa olla ajaton ja siinä kannattaa pysyä. Pitkän tähtäimen tavoitteet ovat ainoa tapa toimia Venäjällä."

Venäläisasiakkaita Suomessa tavoittelevien yritysten puolestaan kannattaa aloittaa perusasioista eli tehdä venäjänkielisiä esitteitä, verkkosivustoja, yritysesittelyjä ja viestintää.

"Viestintä on tehokkain tapa tavoittaa venäläisasiakkaat. Internet on valtava mahdollisuus ja tapa päästä omalla tuotteellaan markkinoille. Kannattaa olla realisti ja keskittyä tavoitteellisiin, strategisiin, strukturoituihin, tavoitteiden mukaisiin ja ajastettuihin pitkän tähtäimen markkinointitoimiin."

Kulttuurimatkailuun satsataan Venäjällä

Varajohtaja Irina Kizilova Pietarin kulttuuriohjelmien instituutista kertoi organisaationsa jo vuodesta 1993 tekemästä luovien alojen tutkimus- ja tuotekehitystyöstä yliopistojen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Instituutti on edistänyt jo 15 vuotta erilaisia kansainvälisiä hankkeita, luonut alalle venäjänkielistä käsitteistöä ja tehnyt edunvalvontaa.

Erillisiä luovien alojen kehittämisohjelmia Pietarissa ei ole edelleenkään. Sen sijaan tapahtumista tiedottaminen on vauhdittunut myös valtakunnallisesti. Hän suosittelikin etenkin spbculture.ru-sivuston laajaa englannin- ja venäjänkielistä tarjontaa.

"Haluamme yhdistää tunnettujen ja tuntemattomampien tapahtumien tiedotusta ja markkinointia niin painetussa kuin sähköisessä muodossa."

Hyvänä toimintamuotona hän piti myös vuodesta 2000 alkaen järjestettyä Finnish-Russian Cultural Forum -verkostoitumistapahtumaa, joka on osoittautunut hyväksi alustaksi luovien alojen toimijoille.

Luovien alojen toiminnan rahoitus on Venäjällä jakautunut useille eri tahoille, ja myös yksityiset yritykset ja säätiöt ovat merkittäviä rahoittajia, kuten kaivosyhtiö Severstal ja Potanin-säätiö. Kizilova piti myös Maailmanpankin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusmahdollisuuksia merkittävinä.

Kiinnostavana kulttuurimatkailuhankkeena hän kertoi Via Hanseatica -matkailutiestä, joka nostaa esille tarjontaa Venäjällä, Virossa ja Latviassa.

"Tarjolla on perheitä kiinnostavaa hupia, luontoseikkailuja sekä mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin ja paikallisiin ihmisiin."

Venäläismatkailijat pidentävät matkailukautta

Puumalassa ensimmäistä vuotta ympärivuotisesti matkailualan yritystä pyörittävä Riitta Viialainen on jo ehtinyt huomata venäläisasiakkaiden merkittävän roolin yrityksensä kehittämisessä. Viialaiset aloittivat keväällä 2010 tarjoamalla kesäkaudella aamiaismajoitusta, venevuokrausta ja ns. Nestorin kierroksia maisemissa, jotka ovat tulleet suomalaisille tutuiksi Nestori Miikkulainen -laulusta.

"Huomasimme, että tilapäismajoituksesta on pulaa Puumalan saaristossa."

Ensimmäisenä vuonna venäläisasiakkaita oli kaksi, seuraavana vuonna jo 25 ja tänä vuonna tähän mennessä heitä on ollut yli tuhat. Asiakkaat löytävät sisä-Suomen saaristoon booking.com-verkkovarausjärjestelmän kautta.

"Venäläismatkailijat matkustavat meille ympäri vuoden toisin kuin vaikkapa suomalaiset, jotka suosivat heinäkuuta. He tietävät jo tullessaan, mitä meillä voi tehdä ja mitä haluavan tehdä toisin kuin vaikkapa aasialaiset."

Viialaisten venäläisasiakkaat ovat tavallisia keskiluokkaan kuuluvia kaupunkilaisia, jotka eivät etsi Suomesta luksuskohteita ja joille on luontevaa tuoda omat liinavaatteet ja ruoat tullessaan. Kaksi asiaa heille kuitenkin on tärkeitä. Pitää olla vene ja myös saslikkigrilliä kysellään.

"He arvostavat pyöräilyä, patikointia, soutelua, melontaa, retkeilyä ja eläimiä. Meillä olikin viime kesänä vuokralampaita. Paras työntekijämme on koirastamme, Luka, joka saa paljon verkossa palautetta."

Kulttuurien yhteentörmäyksistä Riitta Viialainen on huomannut sen, että tiedottamalla erilaisista käytännöistä niistä selvitään. Venäläiset ovat esimerkiksi tottuneet laittamaan käytetyt wc-paperit roskiin, eikä pyttyyn, etteivät ne tukkisi viemäreitä. Jätteiden lajitteluun auttavat venäjänkieliset ohjeet. Kalajätteille Viialaiset ovat tehneet omat astiansa ja sienijätteille mietitään uusia luovia ratkaisuja.

"Itä-Suomen valtit ovat mökkimajoitus omalla rannalla ja rauhassa, meillä ei ole ruuhkia, on siistiä, puhdasta, eikä ole rosvoja. Itä-Suomen kohteet sijaitsevat myös niin lähellä, että tänne voi tulla viikonloppuisin."

Venäjän kielen taitoaan Riitta Viialainen elvytti käymällä monia Biznes po-russki -hankkeen intensiivikielikursseja kotimaassa ja Pietarissa. Kielitaidostaan hän saakin nyt hyvää palautetta verkkovarausjärjestelmän suosituksissa.

"Palautteissa muistetaan mainita, että emäntä voi palvella tärkeissä asioissa venäjäksi."

Venäjälle menijän ei kannata oikoa byrokratiassa

East Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri toimi viisi vuotta Venäjällä rakennusalalla ja asui maassa viime vuoteen saakka. Nyt hän pyörittää yritystä, joka on ennättänyt vauhdittaa noin 20 yrityksen menoa Venäjälle.

Nykyinen taloudellinen ja poliittinen tilanne ovat täynnä kysymysmerkkejä. Uhkiin Pöyhtäri laskee uudet tekeillä olevat lait, heikon pankkijärjestelmän, protektionismin nousun ja väestön vähenemisen.  Heikkouksia ovat hänestä byrokratia, korruptio, tullin pelinsäännöt sekä ruplan laskiessa heikkenevä ostovoima. Mutta Venäjän-kaupassa piilee paljon mahdollisuuksia näissäkin oloissa.

"Moskovassa tai Pietarissa talous ei laske, vaan reaaliansiot kasvavat. Suomi vie edelleen Venäjälle paljon koneita ja laitteita sekä kemiallisia aineita ja tuotteita."

Arvioidaan, että Venäjän keskiluokasta kasvaa Euroopan suurin kuluttajamarkkina. Eniten mahdollisuuksia suomalaisyrityksille Pöyhtäri näkeekin juuri tässä.

"Venäläiset ovat vauraampia kuin koskaan, ja kotitalousten kulutus kasvaa. Venäläiset eivät perinteisesti säästä, vaan he käyttävät lainanhoitokulujen jälkeen kulutukseen 60-80 prosenttia palkastaan, missä on valtavasti potentiaali. Kriisin vaikutus kulutukseen on päinvastainen kuin se olisi monissa muissa maissa, missä pikemminkin alettaisiin säästää. Venäläiset myös haluavat asua väljemmin ja laadukkaammin, missä piilee suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia."

Mahdollisuuksia piilee myös siinä, että maan infrastruktuuria modernisoidaan, talous monipuolistuu, WTO-jäsenyys (Maailman kauppajärjestö) avaa vientinäkymiä ja tulliliitto Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin välillä luo kiinnostavia näkymiä.

"Megatrendejä Venäjällä ovat terveyteen, hyvinvointiin ja lapsiin liittyvät asiat, Venäjä kehittää sähköisiä palveluitaan vauhdilla ja muun muassa hallintoon, terveydenhoitoon ja verkkokauppaan tulee sähköisiä palveluja, infrastruktuuria uudistetaan ja vihreät arvot valtaavat alaa. Toisaalta samaan aikaan myös Made in Russia -ajattelu lisääntyy."

Nettikauppa kasvaa Venäjällä tällä hetkellä arviolta 25-40 prosenttia vuodessa. Suomalaisyritysten näkökulmasta tullauksessa, logistiikassa ja maksutavoissa on vielä pullonkauloja.

"Olen itsekin ostanut kodinkoneita kotiovelle ja maksanut ne käteisellä. Venäjällä cash is king."

Myös Pöyhtäri muistutti, että missään muualla ei Suomi-brändiä kohtaan ole niin kovaa luottamusta kuin Luoteis-Venäjällä. Hän näkisi mielellään, että suomalaisyritykset tekisivät yhteistyötä, eivätkä antaisi kilpailuttaa itseään toisiaan vastaan.

Pöyhtärin mukaan suora vienti Venäjälle antaa mahdollisuuden tutustua suoraan loppuasiakkaaseen. Agenttien kautta vienti voi jopa kaksinkertaistaa loppuasiakkaan maksettavaksi tulevan laskun. Mikäli yritys päätyy käyttämään maahantuojaa, valinta kannattaa tehdä huolella.

"Vientidokumentit on tehtävä huolella. Oman alan markkinatilanteeseen pitää tutustua perusteellisesti. Kannattavaa bisnestä voi rakentaa, kun on kerännyt ensin riittävästi tietoa ja tehnyt kotiläksyt kunnolla."

Tilaisuus kuului Biznes po-russki ja Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeisiin, joita osarahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Merja Ryökäs, sposti: merja.ryokas(at)aalto.fi ja projektipäällikkö Kaija Villman, sposti: kaija.villman(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Protomo on kehittämisyhteisö liikeideoiden kehittämiselle. Aalto Protomo Helsinki piti ovensa auki nimensä mukaisesti kaikille kiinnostuneille ja tarjosi neuvontaa osallistujien tarpeen mukaan. Varsinainen Protomo-tiimivaihe kesti esivaiheen jälkeen 4-6 kuukautta.

Alkujaan Protomo Espoon nimellä toiminut, nykyään Aalto Protomo tuote- ja palveluinnovaattorin koulutusohjelma, on viisi kuukautta kestävä, aikataulutettu valmennusohjelma, johon haetaan mukaan työvoimahallinnon kautta.

Pienyrityskeskus tutki touko-kesäkuussa 2014 Aalto Protomoihin osallistuneiden kokemuksia. Protomo Helsingin osallistujista yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto oli 98 prosentilla vastanneista ja Protomo Espoossa 94 prosentilla eli koulutustaustoiltaan osallistujat olivat varsin samantyyppisiä.

Uusia yrityksiä syntyi merkittävä määrä

Kaikkiaan Aalto Protomoihin on osallistunut yhteensä 573 henkilöä, ja heistä kyselyyn vastasi viidesosa. Vastanneista 39 prosenttia toimii yrittäjänä eli 62 prosenttia Protomo Helsingissä olleista ja 12 prosenttia Protomo Espoossa olleista.

"Tulos on merkittävä, kun ottaa huomioon osallistujien lähtötilanteen. Ennen Protomo Helsinkiä 20 prosenttia osallistujista oli jo yrittäjiä, kun vastaava luku oli Protomo Espoossa kuusi prosenttia. Nyt yrittäjinä on yhteensä 223 protomolaista, ja he työllistävät arviolta 535 henkeä", tutkija Pertti Kiuru sanoo.

Protomolaisten yritykset kasvavat niin, että vuoden 2015 lopussa yritykset työllistävät arviolta liki 1000 ihmistä. Liikevaihtoa niille kertyy arviolta liki 60 miljoonaa euroa.

"Tämän kyselyn tuloksissa ei vielä näy ns. kuolemanlaakso, joka tulee tyypillisesti 5-8 vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta. Esimerkiksi Rovio meinasi aikanaan hävitä siinä vaiheessa maan pinnalta."

Protomon valmennuksesta kokivat saavansa eniten Protomo Espoon osallistujat.  Kiurun mukaan tätä selittää se, että heille yrittäjyys on uusia asia.

"Protomo Helsingin osallistujista 40 prosenttia toimi Protomon aikana yrittäjinä, joten monet heistä olivat jo ehtineet aiemmin omaksua yrittäjyyteen liittyviä asioita, jolloin valmennuksen merkitys vähenee. Uskon, että Protomo Espoon kaikki vaikutukset eivät tulleet esille tässä kyselyssä, vaan hyödyllisyys näyttäytyy tulevaisuudessa pitkällä aikajänteellä."

Protomo Espoon osallistujat arvostivat kaikkea henkilökohtaista neuvontaa siinä, kun Protomo Helsingin osallistujille tärkeänä näyttäytyi valmennuksesta saatu yleisempi hyöty.

Ketterille toimintamalleille löytyy kysyntää

Kyselyyn vastanneet arvioivat tärkeimmiksi syiksi yrittäjäksi ryhtymiseensä pitkäaikaisen haaveen, halun jättäytyä pois palkkatyöstä ja oman liikeidean kehittämisen toimintakelpoiseksi.

"Lähtökohdalla on merkitystä eli sillä, mistä tilanteesta ponnistat kohti yrittäjyyttä. Tutkimme aiemmin Nokian Bridge-ohjelman tuloksia. Mielestäni Bridgen ja Protomon tyyppinen toiminta olisi tässä työllisyystilanteessa fiksua. Bridge-ohjelman malleja voisivat halutessaan soveltaa minkä tahansa alan yritykset. Eli irtisanottu ihminen pääsee valitsemaan itselleen uuden polun työllistyä tai ryhtyä yrittäjäksi sen sijaan, että hänen statuksensa muuttuisi työttömäksi. Matka työttömyysstatuksesta yrittäjyyteen on tämänkin kyselytutkimuksen tulosten valossa se pidempi tie ja tulee siten yhteiskunnalle kalliimmaksi."

Tällä hetkellä vain työvoimahallinnon toteuttamilla Protomoilla on rahoitusta, mitä Pertti Kiuru pitää harmillisena asiana.

"Näin menetetään yli puolet siitä hyödystä, mitä Protomon toimintamallien kautta voitaisiin saada aikaan.  Protomo on ollut yrittäjyyden ekosysteemissä malli, jota on ollut kustannustehokasta toteuttaa. Käytännössä on tarvittu tilaa vaikka vain yksi isohko huone ja yksi henkilö koordinoimaan toimintaa. Suurimman työn tekevät osallistujat itse, kun he kehittävät yhdessä omaa ja toistensa liikeideoita eteenpäin, hyödyntävät toinen toistensa asiantuntijuutta ja tiimiytyvät."

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Pertti Kiuru, sposti: pertti.kiuru(at)aalto.fi

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen