Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatusstrategian nimi "Opin, Onnistun, Otan vastuun - yhdessä, yrittäen" kuvastaa tällä hetkellä meneillään olevaa tekemisen meininkiä maakunnan oppilaitoksissa.

Sulkavan lukiossa alettiin kehittää omia yrittäjyyslinjoja ja -opintoja kolmen ajatuksen pohjalta: meissä kaikissa asuu vähintään pieni yrittäjä, miten yrittäjyys voisi tulla aidosti osaksi lukion arkea ja minkälaisia yrittäjyystaitoja opiskelijalle voisi jäädä lukiosta käteen.

Syksyllä 2014 alkaneen yrittäjyyslinjan valitsi 45 prosenttia lukion aloittaneista ja tulevana syksynä määrä näyttää kohoavan jo yli 70 prosentin.

"Opiskelijat kertovat valinneensa linjan vaikkapa päästäkseen helpommin kesätöihin, kehittääkseen ajatteluaan ja saadakseen taitoja jatko-opintoja varten", ammatinvalinnanohjaajana toimiva Sara Jakonen kertoo.

Ensimmäisellä luokalla opiskeleva Pinja Pylkkänen on itsekin yrittäjäperheestä ja harrastaa kilpahiihtoa kansallisella tasolla. Hän uskoo yrittäjyysopinnoista olevan hyötyä tulevaisuudessa, sillä hän pohtii myös oman liikuntaan liittyvän yrityksen perustamista ja aikoo jatkaa lukiosta opiskelemaan liiketaloutta.

Sulkavan lukion yrittäjyysopinnoissa on kolme teemaa. Aktiivinen nuori -kurssilla pääosassa ovat sisäinen yrittäjyys ja luova hulluus. Sen jälkeen perehdytään asiakaspalvelun saloihin. Tuumasta toimeen -projekti sitoo ensimmäisenä vuonna opitut asiat yhteen. Tänä keväänä opiskelijat järjestävät kevätmessut, joille he ovat etsineet pääesiintyjän, järjestäneet erilaista kiinnostavaa toimintaa ja hoitaneet mediasuhteet.

Toisella vuosikurssilla opiskeleva Topi Noponen on ollut mukana projektikurssilla pyörittämässä pop up -ravintolaa, jonka opiskelijat ideoivat ja toteuttivat. Noponen paiski töitä ravintolapäällikkönä ja tarjoilijana.

"On ollut mukava palvella ihmisiä, positiivinen palaute on kannustanut ja olen oppinut johtamista ja vastuun ottamista sekä sitä, miten oikea ravintola toimii", hän sanoo. Tulevana keväänä ryhmä lähtee Etelä-Japaniin markkinoimaan eteläsavolaisia matkailuyrittäjiä.

Toisena vuonna yrittäjyyslinjalaiset keskittyvät visioimaan oman liikeidean ja tekevät sen pohjalta liiketoimintasuunnitelman. Ideasta myyntihitiksi -kurssilla oma yrityskuva hiotaan asiakaskuntaa vastaavaksi ja sitten omaa ideaa jatkojalostetaan asiantuntijan kanssa.

Kolmantena vuonna tutuiksi tulevat toimivien yrittäjien ja nuorten johtajien näkökulmat. Samalla oman yritysidean kehittelyyn saa lisäpuhtia.
"Tästä kaikesta on hyötyä aikanaan, kun on laitettava omat rahat likoon yritykseen", opettajana toimiva Harri Kautonen sanoo. Hänelle itselleen ovat tuttuja niin metsätalous- kuin musiikkialankin yrittäminen.

Topi Noponen, Harri Kautonen, Pinja Pylkkänen ja Sara Jakonen (alhaalla).

Yrittäjyys näkyy ammatillisessa koulutuksessa

"Yrittäjyyskasvatusstrategia valmistui hyvään aikaan, sillä meillä on menossa ammattiopiston strategian päivitys ja siinä yrittäjämäinen toiminta nousi yhdeksi painopistealueistamme", palvelupäällikkö Hannu Fyhr Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMIsta korostaa.

Oppilaitoksen arjessa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen on jo olemassa paljon erilaisia mahdollisuuksia, sisältöjä, verkostoja, yhteistyökumppaneita ja jopa rahoitusta. Yrittäjyyttä on tarjolla muun muassa vapaasti valittavina opintoina, mutta kaikkia se ei välttämättä kiinnosta.

"Niilläkin aloilla, jotka perinteisesti perustuvat yrittäjyyteen, monet aikuisopiskelijat jättävät yrittäjyyteen liittyviä tutkinnon osia suorittamatta."

SAMIn eri alojen opiskelijoille tarjotaan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa yrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Yhteistyökumppanit vaihtelevat oopperasta vankilaan. Mukana opintojen kehitystyössä on yrittäjäryhmä, joka arvioi yrittäjän polkua kivikkoineen ja onnistumisineen ja antaa palautetta yrittäjyysvalmennuksen toimintamallin kehittämiseen.

Myös Esedun strategiaan on kirjattu yrittäjyys ja vastuullisuus. "Kysymys on asenteesta, ajattelusta ja toimintamalleista", sanoo kehittämispäällikkö Taisto Hirvonen, joka oli tiiviisti mukana maakunnan yrittäjyyskasvatusstrategian tekoprosessissa. Esedussa opiskelijoiden perustamien NY-yritysten suosio on kasvanut aloitusvuodesta 2011 alkaen niin, että tänä vuonna oppilaitoksessa toimii jo 24 NY-yritystä.

"NY-yritys perustetaan kuten osakeyhtiö, sen pyöritys on kytketty opiskeluun ja opettaja ohjaa toimintaa. Opiskelijoiden osaaminen karttuu ja tekeminen kirjataan opintosuorituksiksi."

Esedussa suunnitellaan uudenlaisia yrittäjyysopintoja ja yrittäjyyspolkuja, joiden odotetaan lyhentävän opiskelijoiden opiskeluaikaa ja vähentävän opintojen keskeyttämisiä.

Mikkelin ammattikorkeakoulusta esillä oli kansainvälinen hanke Sustainable Rural Development, jota esittelivät hankkeen koordinaattori Hans-Olof Stålberg ja projektipäällikkö Marita Mattila. He korostivat, että kestävän maaseudun kehittämisen perustana on, että nuoret viihtyvät maalla.

Mukana olevista Itämeren alueen valtioista saatujen tulosten mukaan on tärkeää, että nuoret kokevat olevansa tervetulleita asumaan maaseudulle. Sosiaalisesti rikas yhteisö on yksi hyvän elämän kulmakivistä.

Nuoret myös kaipaavat tunnetta, että ovat osallisia yhteiskunnassa, mikä edistää osaltaan yrittäjyyttä ja synnyttää innovaatioita. Hankkeen alustavien tulosten perusteella nuoria varten pitää olla maaseudulla tarjolla muutakin kuin työpaikkoja.

Yrittäjyyskasvatusstrategia sopii työkaluksi

Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusstrategia on laadittu käytännönläheiseksi työkaluksi, jonka pohjalta voi soveltaa eri oppilaitosasteille omannäköistä yrittäjyyteen liittyvää tekemistä.

"Tavoitteena ovat parempi ja yritteliäämpi maakunta", Kimmoke-hankkeen projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen ja koulutuspäällikkö Maisa Kantanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta sanovat.

Pienyrityskeskus koordinoi Kimmoke-hanketta, jonka osana strategiatyö tehtiin. Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta. Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen strategia löytyy myös verkosta.

Lisää maakunnan eri kouluasteilla toteutettuja hyviä käytäntöjä löytyy YES-katalogista nimeltä "Yrittäjyyttä Etelä-Savoon", jonka Pienyrityskeskus julkaisi 2013.

Ensimmäinen Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatuksen Foorumi järjestettiin viime vuonna Mikkelissä. Ensi vuonna järjestäjä löytyy Pieksämäeltä. Silloin mukaan toivotaan myös laajaa joukkoa maakunnan yrityksiä.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi ja koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, sposti: maisa.kantanen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatusstrategian nimi "Opin, Onnistun, Otan vastuun - yhdessä, yrittäen" kuvastaa tällä hetkellä meneillään olevaa tekemisen meininkiä maakunnan oppilaitoksissa.

Sulkavan lukiossa alettiin kehittää omia yrittäjyyslinjoja ja -opintoja kolmen ajatuksen pohjalta: meissä kaikissa asuu vähintään pieni yrittäjä, miten yrittäjyys voisi tulla aidosti osaksi lukion arkea ja minkälaisia yrittäjyystaitoja opiskelijalle voisi jäädä lukiosta käteen.

Syksyllä 2014 alkaneen yrittäjyyslinjan valitsi 45 prosenttia lukion aloittaneista ja tulevana syksynä määrä näyttää kohoavan jo yli 70 prosentin.

"Opiskelijat kertovat valinneensa linjan vaikkapa päästäkseen helpommin kesätöihin, kehittääkseen ajatteluaan ja saadakseen taitoja jatko-opintoja varten", ammatinvalinnanohjaajana toimiva Sara Jakonen kertoo.

Ensimmäisellä luokalla opiskeleva Pinja Pylkkänen on itsekin yrittäjäperheestä ja harrastaa kilpahiihtoa kansallisella tasolla. Hän uskoo yrittäjyysopinnoista olevan hyötyä tulevaisuudessa, sillä hän pohtii myös oman liikuntaan liittyvän yrityksen perustamista ja aikoo jatkaa lukiosta opiskelemaan liiketaloutta.

Sulkavan lukion yrittäjyysopinnoissa on kolme teemaa. Aktiivinen nuori -kurssilla pääosassa ovat sisäinen yrittäjyys ja luova hulluus. Sen jälkeen perehdytään asiakaspalvelun saloihin. Tuumasta toimeen -projekti sitoo ensimmäisenä vuonna opitut asiat yhteen. Tänä keväänä opiskelijat järjestävät kevätmessut, joille he ovat etsineet pääesiintyjän, järjestäneet erilaista kiinnostavaa toimintaa ja hoitaneet mediasuhteet.

Toisella vuosikurssilla opiskeleva Topi Noponen on ollut mukana projektikurssilla pyörittämässä pop up -ravintolaa, jonka opiskelijat ideoivat ja toteuttivat. Noponen paiski töitä ravintolapäällikkönä ja tarjoilijana.

"On ollut mukava palvella ihmisiä, positiivinen palaute on kannustanut ja olen oppinut johtamista ja vastuun ottamista sekä sitä, miten oikea ravintola toimii", hän sanoo. Tulevana keväänä ryhmä lähtee Etelä-Japaniin markkinoimaan eteläsavolaisia matkailuyrittäjiä.

Toisena vuonna yrittäjyyslinjalaiset keskittyvät visioimaan oman liikeidean ja tekevät sen pohjalta liiketoimintasuunnitelman. Ideasta myyntihitiksi -kurssilla oma yrityskuva hiotaan asiakaskuntaa vastaavaksi ja sitten omaa ideaa jatkojalostetaan asiantuntijan kanssa.

Kolmantena vuonna tutuiksi tulevat toimivien yrittäjien ja nuorten johtajien näkökulmat. Samalla oman yritysidean kehittelyyn saa lisäpuhtia.
"Tästä kaikesta on hyötyä aikanaan, kun on laitettava omat rahat likoon yritykseen", opettajana toimiva Harri Kautonen sanoo. Hänelle itselleen ovat tuttuja niin metsätalous- kuin musiikkialankin yrittäminen.

Topi Noponen, Harri Kautonen, Pinja Pylkkänen ja Sara Jakonen (alhaalla).

Yrittäjyys näkyy ammatillisessa koulutuksessa

"Yrittäjyyskasvatusstrategia valmistui hyvään aikaan, sillä meillä on menossa ammattiopiston strategian päivitys ja siinä yrittäjämäinen toiminta nousi yhdeksi painopistealueistamme", palvelupäällikkö Hannu Fyhr Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMIsta korostaa.

Oppilaitoksen arjessa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen on jo olemassa paljon erilaisia mahdollisuuksia, sisältöjä, verkostoja, yhteistyökumppaneita ja jopa rahoitusta. Yrittäjyyttä on tarjolla muun muassa vapaasti valittavina opintoina, mutta kaikkia se ei välttämättä kiinnosta.

"Niilläkin aloilla, jotka perinteisesti perustuvat yrittäjyyteen, monet aikuisopiskelijat jättävät yrittäjyyteen liittyviä tutkinnon osia suorittamatta."

SAMIn eri alojen opiskelijoille tarjotaan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa yrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Yhteistyökumppanit vaihtelevat oopperasta vankilaan. Mukana opintojen kehitystyössä on yrittäjäryhmä, joka arvioi yrittäjän polkua kivikkoineen ja onnistumisineen ja antaa palautetta yrittäjyysvalmennuksen toimintamallin kehittämiseen.

Myös Esedun strategiaan on kirjattu yrittäjyys ja vastuullisuus. "Kysymys on asenteesta, ajattelusta ja toimintamalleista", sanoo kehittämispäällikkö Taisto Hirvonen, joka oli tiiviisti mukana maakunnan yrittäjyyskasvatusstrategian tekoprosessissa. Esedussa opiskelijoiden perustamien NY-yritysten suosio on kasvanut aloitusvuodesta 2011 alkaen niin, että tänä vuonna oppilaitoksessa toimii jo 24 NY-yritystä.

"NY-yritys perustetaan kuten osakeyhtiö, sen pyöritys on kytketty opiskeluun ja opettaja ohjaa toimintaa. Opiskelijoiden osaaminen karttuu ja tekeminen kirjataan opintosuorituksiksi."

Esedussa suunnitellaan uudenlaisia yrittäjyysopintoja ja yrittäjyyspolkuja, joiden odotetaan lyhentävän opiskelijoiden opiskeluaikaa ja vähentävän opintojen keskeyttämisiä.

Mikkelin ammattikorkeakoulusta esillä oli kansainvälinen hanke Sustainable Rural Development, jota esittelivät hankkeen koordinaattori Hans-Olof Stålberg ja projektipäällikkö Marita Mattila. He korostivat, että kestävän maaseudun kehittämisen perustana on, että nuoret viihtyvät maalla.

Mukana olevista Itämeren alueen valtioista saatujen tulosten mukaan on tärkeää, että nuoret kokevat olevansa tervetulleita asumaan maaseudulle. Sosiaalisesti rikas yhteisö on yksi hyvän elämän kulmakivistä.

Nuoret myös kaipaavat tunnetta, että ovat osallisia yhteiskunnassa, mikä edistää osaltaan yrittäjyyttä ja synnyttää innovaatioita. Hankkeen alustavien tulosten perusteella nuoria varten pitää olla maaseudulla tarjolla muutakin kuin työpaikkoja.

Yrittäjyyskasvatusstrategia sopii työkaluksi

Etelä-Savon yrittäjyyskasvatusstrategia on laadittu käytännönläheiseksi työkaluksi, jonka pohjalta voi soveltaa eri oppilaitosasteille omannäköistä yrittäjyyteen liittyvää tekemistä.

"Tavoitteena ovat parempi ja yritteliäämpi maakunta", Kimmoke-hankkeen projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen ja koulutuspäällikkö Maisa Kantanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta sanovat.

Pienyrityskeskus koordinoi Kimmoke-hanketta, jonka osana strategiatyö tehtiin. Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta. Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen strategia löytyy myös verkosta.

Lisää maakunnan eri kouluasteilla toteutettuja hyviä käytäntöjä löytyy YES-katalogista nimeltä "Yrittäjyyttä Etelä-Savoon", jonka Pienyrityskeskus julkaisi 2013.

Ensimmäinen Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatuksen Foorumi järjestettiin viime vuonna Mikkelissä. Ensi vuonna järjestäjä löytyy Pieksämäeltä. Silloin mukaan toivotaan myös laajaa joukkoa maakunnan yrityksiä.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Anne Gustafsson-Pesonen, sposti: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi ja koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, sposti: maisa.kantanen(at)aalto.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uunituoreen Gasellitarinoita Aalto Start-Up Centeristä -kirjan tarinoissa yrityshautomossa olleet yrittäjät ja yritysten johto- ja avainhenkilöt kertovat, miten heidän yrityksensä on kehittynyt hautomovaiheen jälkeen.

Tarinoista heijastuu vahvasti, miten yrittäjillä ja henkilöstöllä on yrityksen tuottamiin tuotteisiin ja palveluihin vankkaa ammattiosaamista. Yrittäjät uskovat omaan tekemiseensä ja ovat valmiita kyseenalaistamaan aikaisemmin omaksutut toimintatavat. Hautomon kautta he ovat saaneet eväitä vahvojen verkostojen luomiseen ja yhteistyöhön. Yrittäjämäinen toimintatapa on heidän tavaramerkkinsä.

– Yrittäjien kertomista tarinoista selviää heidän näkemyksensä yrityksen kehittämisestä ja hautomoyhteisön merkityksestä yritysten kasvulle ja menestykselle, taustoittaa kirjaprojektia vetänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Virtanen.

Lähes 1 500 työpaikkaa

Yrityshautomosta oli vuoden 2013 loppuun mennessä irtaantunut 460 yritystä. Näistä alumniyrityksistä 5 prosenttia eli 9 yritystä oli vuosien 2010–2013 seurantatutkimuksessa niin sanottuja aikuisia gaselliyrityksiä.

Yritys saa gasellin tittelin, jos se täyttää tanskalaisen Borsen-lehden määrittelemät neljä ehtoa. Tarkasteluajankohtana 2010–2013 liikevaihdon kasvun oli oltava yli 100 prosenttia ensimmäisestä tilinpäätöksestä viimeiseen. Lisäksi liikevaihdon oli oltava positiivinen kaikkina näinä vuosina, sen tuli olla yli 135 000 euroa jokaisena neljänä tilivuotena ja liiketoiminnan tuloksen piti olla positiivinen.

Tähän kirjaan haastatellut 12 gaselliyritystä ovat luoneet lähes 1 500 työpaikkaa ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 234 miljoonaa euroa.

Rovio on suurin työllistäjä

Hautomoyritysten toimialat edustavat laajasti eri liiketoimintoja. Mukana on elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa tekeviä yrityksiä, tietokonepelien kustantamiseen keskittyviä yrittäjiä, mainostoimistoja, lakiasiaintoimistoja ja liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä.

Aalto Start-Up Centeristä lähtöisin oleva Rovio Entertainment Oy on noussut henkilöstömäärällä mitattuna suuryritysluokkaan työllistäen yli 700 henkilöä. Keskisuurista yrityksistä (henkilöstömäärä 50–250) kirjassa tarinansa kertoo kuusi yritystä. Nämä ovat Blue Media Oy, Fondia Oy, Frozenbyte Oy, Futurice Oy, Global Intelligence Alliance Group Oy ja Sininen Meteoriitti Oy. Loput viisi yritystä eli Estime Oy, Footbalance Systems Oy, PTCServices Oyj, Santelo Oy ja Zipipop Oy ovat vielä pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Lisätiedot:

Markku Virtanen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Pienyrityskeskus
markku.virtanen@aalto.fi
puh. +358 40 754 5539

Linkki kirjaan: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/15683/isbn9789526061436.pdf?sequence=1

Aalto Start-Up Center -yrityshautomon toiminta käynnistyi Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1997. Taideteollisen korkeakoulun yrityshautomo Arabus liitettiin tähän hautomoon vuonna 2009. Kun Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, nimeksi vakiintui Aalto Start-Up Center.

Vuonna 2103 Aalto Start-Up Centerin vuosibudjetti on ollut noin 750 000 euroa, josta Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin tuki on kattanut yhteensä n. 56 %. Vuodesta 2014 lähtien hautomo ei ole saanut julkista tukea ELY-keskukselta. Hautomoyritykset ovat aiemmin voineet hakea myös yrityshautomotukea, mutta myös tämän tuen myöntö on lopetettu. Tarinoiden perusteella voittoa tavoittelematon hautomotoiminta on kustannustehokasta ja sen edistämiseen ja ylläpitoon kannattaa suunnata myös julkista tukea. Alkuvaiheessa yrittäjille myönnettävä pieni tuki mahdollistaisi toiminnan kehittämisen ja kokeilun pienellä riskillä ja opettaisi taloudelliseen toimintatapaan. 

Uunituoreen Gasellitarinoita Aalto Start-Up Centeristä -kirjan tarinoissa yrityshautomossa olleet yrittäjät ja yritysten johto- ja avainhenkilöt kertovat, miten heidän yrityksensä on kehittynyt hautomovaiheen jälkeen.

Tarinoista heijastuu vahvasti, miten yrittäjillä ja henkilöstöllä on yrityksen tuottamiin tuotteisiin ja palveluihin vankkaa ammattiosaamista. Yrittäjät uskovat omaan tekemiseensä ja ovat valmiita kyseenalaistamaan aikaisemmin omaksutut toimintatavat. Hautomon kautta he ovat saaneet eväitä vahvojen verkostojen luomiseen ja yhteistyöhön. Yrittäjämäinen toimintatapa on heidän tavaramerkkinsä.

– Yrittäjien kertomista tarinoista selviää heidän näkemyksensä yrityksen kehittämisestä ja hautomoyhteisön merkityksestä yritysten kasvulle ja menestykselle, taustoittaa kirjaprojektia vetänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Virtanen.

Lähes 1 500 työpaikkaa

Yrityshautomosta oli vuoden 2013 loppuun mennessä irtaantunut 460 yritystä. Näistä alumniyrityksistä 5 prosenttia eli 9 yritystä oli vuosien 2010–2013 seurantatutkimuksessa niin sanottuja aikuisia gaselliyrityksiä.

Yritys saa gasellin tittelin, jos se täyttää tanskalaisen Borsen-lehden määrittelemät neljä ehtoa. Tarkasteluajankohtana 2010–2013 liikevaihdon kasvun oli oltava yli 100 prosenttia ensimmäisestä tilinpäätöksestä viimeiseen. Lisäksi liikevaihdon oli oltava positiivinen kaikkina näinä vuosina, sen tuli olla yli 135 000 euroa jokaisena neljänä tilivuotena ja liiketoiminnan tuloksen piti olla positiivinen.

Tähän kirjaan haastatellut 12 gaselliyritystä ovat luoneet lähes 1 500 työpaikkaa ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 234 miljoonaa euroa.

Rovio on suurin työllistäjä

Hautomoyritysten toimialat edustavat laajasti eri liiketoimintoja. Mukana on elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa tekeviä yrityksiä, tietokonepelien kustantamiseen keskittyviä yrittäjiä, mainostoimistoja, lakiasiaintoimistoja ja liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä.

Aalto Start-Up Centeristä lähtöisin oleva Rovio Entertainment Oy on noussut henkilöstömäärällä mitattuna suuryritysluokkaan työllistäen yli 700 henkilöä. Keskisuurista yrityksistä (henkilöstömäärä 50–250) kirjassa tarinansa kertoo kuusi yritystä. Nämä ovat Blue Media Oy, Fondia Oy, Frozenbyte Oy, Futurice Oy, Global Intelligence Alliance Group Oy ja Sininen Meteoriitti Oy. Loput viisi yritystä eli Estime Oy, Footbalance Systems Oy, PTCServices Oyj, Santelo Oy ja Zipipop Oy ovat vielä pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Lisätiedot:

Markku Virtanen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Pienyrityskeskus
markku.virtanen@aalto.fi
puh. +358 40 754 5539

Linkki kirjaan: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/15683/isbn9789526061436.pdf?sequence=1

Aalto Start-Up Center -yrityshautomon toiminta käynnistyi Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1997. Taideteollisen korkeakoulun yrityshautomo Arabus liitettiin tähän hautomoon vuonna 2009. Kun Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, nimeksi vakiintui Aalto Start-Up Center.

Vuonna 2103 Aalto Start-Up Centerin vuosibudjetti on ollut noin 750 000 euroa, josta Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin tuki on kattanut yhteensä n. 56 %. Vuodesta 2014 lähtien hautomo ei ole saanut julkista tukea ELY-keskukselta. Hautomoyritykset ovat aiemmin voineet hakea myös yrityshautomotukea, mutta myös tämän tuen myöntö on lopetettu. Tarinoiden perusteella voittoa tavoittelematon hautomotoiminta on kustannustehokasta ja sen edistämiseen ja ylläpitoon kannattaa suunnata myös julkista tukea. Alkuvaiheessa yrittäjille myönnettävä pieni tuki mahdollistaisi toiminnan kehittämisen ja kokeilun pienellä riskillä ja opettaisi taloudelliseen toimintatapaan.

Tiedot kerättiin syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana Suomessa ja Venäjällä tehdyillä haastatteluilla ja kyselyillä. Sijoittumispäätöksiin vaikuttavina tekijöinä tulivat esille erityisesti seuraavat:

• vähäinen korruptio
• vahva ja aktiivinen start-up yhteisö
• ulkomaisten yritysten läsnäolo alueella
• joustavat viisumikäytännöt
• helppo markkinoille pääsy

Eräitä tekijöitä voidaan suomalaisessa toimintaympäristössä pitää itsestään selvyyksinä, eivätkä suomalaiset ja venäläiset yritykset siitä syystä arvioi niiden merkitystä aivan samoista lähtökohdista käsin.

Nykyinen talouden tilanne heijastuu venäläisyritysten näkemyksiin tulevaisuuden haasteista kuten yritysten kansainvälistymiseen. Venäläisyritysten kanssa käydyissä keskusteluissa kuitenkin ilmeni, että kansainvälisille markkinoille pääsyyn on kiinnostusta olemassa. Tiedon puute mahdollisuuksista metropolialueella on suuri niin venäläisten yritysten kuin yritystoimintaa tukevien tahojen osalta. Tärkeää olisi, että tietoisuutta metropolialueesta kasvatettaisiin luomalla verkostoa venäläisiin yrityskiihdyttämöihin ja –hautomoihin, yritysten kansainvälistymisen kehittämiseen keskittyvillä yhteistyöohjelmilla sekä säätämällä metropolialueen tarjoamia palveluja soveltumaan paremmin mobiilialan kansainvälisten yritysten tarpeisiin.

Selvityksen perusteella saatiin myös kuva niistä kehittämistarpeista, joita tarvitaan metropolialueen mobiilialan yhteistyön kehittämiseksi venäläistaustaisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Selvityksen tuloksia hyödyntämällä parannetaan ja tuetaan metropolialueen yrittäjyyden ekosysteemiä ja start-up toimintoja mobiiliteknologian alalla ja muilla innovatiivisten teknologioiden aloilla. Samalla tuetaan metropolialueen roolia ja imagoa vetovoimaisena mobiiliteknologian osaamiskeskittymänä. Välillisenä tavoitteena on myös saada venäläistaustaisia yrittäjiä mobiiliteknologia-alan osaajia kiinnostumaan entistä enemmän yritystoiminnan tai muun yhteistyön luomisesta Suomeen. Kokonaisuudessaan mobiilialan kehittyminen metropolialueella luo edellytyksiä toimintaan yhtenä johtavana alan osaamiskeskittymänä.

Esiselvityksen tekivät Jari Karjalainen, Matti Karjanlahti ja Juha Stenholm Pienyrityskeskuksesta. Lisätiedot Juha Stenholm puh. +358 50 597 1078, juha.stenholm@aalto.fi

Esiselvitystä on rahoittanut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Uudet sivut löytyvät tutusta osoitteesta: http://www.start-upcenter.fi 

Tutustu myös LinkedIn-sivustoon: https://www.linkedin.com/company/aalto-start-up-center

Apurahoista osa kohdennetaan erityisesti väitöskirjatutkimuksiin, joissa tutkimuksen kohteena on kasvuyrittäjyys (esimerkiksi kasvustrategiat ja kasvun johtaminen) ja yrittäjyysilmasto (esimerkiksi yrittäjyyskoulutuksen vaikuttavuus ja yrittäjyyskulttuuri).

Hakuaika päättyy perjantaina 25.9.2015 klo 16.15.

Apurahan hakulomakkeita voi tiedustella oman yliopiston ainelaitokselta ja kansliasta tai tilata osoitteesta Pienyrityskeskuksen tukisäätiö, c/o Pienyrityskeskus, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli. Rtf-muodossa olevan lomakkeen saat tallennettua omalle tietokoneellesi myös tästä:apurahahakemus2015.rtf

Lisätietoja antaa säätiön asiamies Pentti Mustalampi, 040 5038 820

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen uusi Menestyksen avaimet – verkkokurssi sisältää monipuolisia osioita PK-yrityksen johtamisen uudistamiseen.

-Verkkomateriaalin avulla PK- yrittäjän on mahdollisuus aloittaa oman osaamisen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täysin aikaan ja paikkaan katsomatta – vaikkapa yrityksen operatiivisen toiminnan kannalta rauhallisena kesäaikana, projektipäällikkö Anne Kallio toteaa.

Menestyksen avaimet -kurssi on tarkoitettu pk-yrityksen johtajien lisäksi henkilöille, jotka pohtivat työllistymistä PK-sektorille.

- Kyseessä on PK-yrityksen tuottavuutta, kasvua ja luovaa toimintaa tukeva verkkomateriaali, joka ei sido kiireistä yrittäjää tiukkaan oppimisaikatauluun tai ennaltamäärättyihin kurssipäiviin, Kallio kertoo.

Kurssi perustuu Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoimaan ja Euroopan Sosiaalirahaston sekä Uudenmaan Ely-keskuksen rahoittamaan Top Leader – Kyvykkyyksiä etsimässä-projektiin; ja siihen on koottu projektin tutkimustulosten pohjalta monipuolinen koulutuspaketti. Projektissa kehitettiin laajasti pk-yrittäjien osaamista erilaisissa koulutuskokonaisuuksissa liittyen esimerkiksi yrityksen talouteen, johtamiseen, esimiestyöhön sekä pk-yrityksen eroihin työympäristönä verrattuna suuryritykseen. Verkkokurssin oheismateriaalina toimii Menestyksen avaimet PK-yritykselle – Näkökulmia käytännön työhön –julkaisu (Laine, Kallio, Jokiranta 2014). Verkkomateriaali on kaikille kiinnostuneille maksuton. Sen on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto yhdessä Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa.

PK-yritysten kasvu tarvitsee jatkossakin uudenlaisia kykyjä

Top Leader – Kyvykkyyksiä etsimässä -projektin tavoitteena on vaikuttaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan haasteelliseen kohtaanto-ongelmaan.

– Merkittävä osa tulevaisuuden työpaikoista on PK-yrityksissä, joiden johtoon kaivataan monialaisia osaajia kasvun ja kansainvälistymisen takaamiseksi, Anne Kallio muistuttaa.

Hankkeen tutkimusosiossa kehitettiin neljä mallia: rekrytointimalli, täydennyskoulutusmalli, kyvykkyyskartta ja osaamisen kehittämismalli. Lisäksi hankkeessa järjestettiin koulutuksia, joiden avulla nostettiin yritysten ja yrittäjien ammatillisen osaamisen tasoa.

Huhtikuussa päättyneen projektin koulutuksiin osallistui yhteensä 96 henkilöä ja 64 yritystä. Tulokset ylittivät odotukset: suunnitellusta määrästä projektin koulutuksiin osallistuneiden yritysten määrä ylittyi yli kaksinkertaisesti, ja koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä moninkertaisesti.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Kallio, puh. 050 316 0976, anne.kallio@aalto.fi

Kiinan alueelliset markkinat ovat suuret, esimerkiksi ainoastaan Henanin maakunnassa on jo 100 miljoona asukasta ja maatalous on yksi alueen talouden tärkeimmistä tukipilareista. Henanin maakunta on keskeinen osa Kiinan elintarviketuotantoa ja provinssin hallinnon tavoitteena on kehittää maataloutta, vaikka kaupunkejakin laajennetaan jatkuvasti muuttoliikkeen takia ja kaupungistumista edistetään. Ruokateollisuus on yksi alueen kuudesta kehityskohteesta. Alueen maataloustuotanto vastaa Kiinan omasta elintarviketuotannosta lähes 30 %.

Henanin alueella on ollut luomutuotantoa vuodesta 2008 lähtien. Se on kuitenkin heikommin kehittynyttä verrattuna useisiin muihin Kiinan maakuntiin. Alueella tuotetaan yhteensä noin 23 eri luomutuotetta, joista tärkeimpiä ovat riisi, vehnä, bataatti, kiinalainen taateli ja nauris. Sertifioituja luomuyrityksiä alueella on seitsemän. Kaikki luomutuotannossa oleva maa-alue on viljelysmaata, laidunmaata ei ole lainkaan.

Henanin alueella keskimääräinen luomutilan koko on 47 ha. Luomutilat ja –jalostuslaitokset ovat osuuskuntia tai yrityksiä. Osuuskuntatoiminta maanviljelijöiden keskuudessa on kehittynyt vuodesta 2007, jolloin Kiinassa tuli voimaan laki erikoistuneiden maanviljelijöiden osuuskunnista. Vuoden 2014 lopussa rekisteröityjen osuuskuntien määrä Kiinassa oli n. 96 tuhatta, joissa oli mukana 3.8 miljoonaa kotitaloutta maaseudulla. Maatalous-osuuskuntien toimialoja ovat kasvinviljely, eläinten kasvatus, maataloustarvikkeiden kauppa, myynti, kuljetus ja varastointi sekä maataloustuotantoon liittyvät it-palvelut.

Pellot kuuluvat kyläyhteisölle, jolta niitä voidaan vuokrata. Vuokraajat voivat olla yksittäisiä viljelijöitä tai yrityksiä. Kyläyhteisössä kuitenkin pääsääntöisesti päätetään, mitä tuotteita milläkin peltoalueella viljellään. Vaikka kylien johtoelimet valitaan demokraattisesti alueilla, vallan väärinkäyttöä eri muodoissa esiintyy valitettavan usein. Lisäksi yhä kiihtyvä muutto kaupunkeihin on vaikeuttanut riittävän työvoiman saantia viljelytöihin.

Luomutuotteet markkinoidaan tyypillisesti suoramyyntinä ja niiden hinnat ovat noin 2-3 kertaa korkeammat kuin vastaavat tavanomaisesti tuotetut tuotteet. Luomuna Henanin alueella kulutetaan eniten riisiä, sekä kotimaista että tuontiluomua. Kiinan luomusertifiointikeskus järjestää valmennusta luomutarkastusyrityksille, kun taas valtion/aluehallinnon/kuntatason yksiköt vastaavat luomutuottajien valmennuksesta.

Kiinassa elintarvikkeita kuten muitakin hyödykkeitä myydään kiihtyvällä vauhdilla internetissä. Maassa on alueellisia näyttelyhalleja, missä kuluttajat voivat halutessaan käydä tutustumassa tuotteisiin ennen niiden tilaamista. Nettikaupasta ostetut tuotteet toimitetaan asiakkaille sähkökäyttöisillä moottoriajoneuvoilla, usein pienmoottoripyörillä.

Vierailu Henanin maatalousyliopistossa

Henanin matkan aikana tavatut yliopistot olivat kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisten yliopistojen kanssa fokus pienten ja keskisuurten yritysten, luomumaatalouden sekä maaseudun kehittämisessä. Tavoitteena on käynnistää koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyö näiden yliopistojen kanssa. Koulutusyhteistyöhön kuuluu henkilöstö- ja opiskelijavaihtoa sekä koulutusvientiä Kiinaan. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä painopisteessä ovat luomumaatalouden tilanteen selvittäminen, tutkimus ja edistäminen sekä pienten ja keskisuurten luomuyritysten kehittäminen. Eteläsavolaisten yritysten vienti- ja muun yhteistyön kehittäminen kiinalaisten yhteistyötahojen kanssa edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä niin viranomais- kuin yrityssektorin kanssa, joten yhteistyön edellytysten lähtökohtien selvittäminen on oleellista. Lisäksi kehitys Henanin alueella kuten koko Kiinassa on niin nopeaa, että yhteistyöhön tulee tarttua mahdollisimman nopeasti.

Prof. Pirjo Siiskonen luennoi Henanin maatalousyliopistossa: "Organic Food Production in Finland: national policy, development and the role of Finnish Organic Research Institute (FORI)"

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla (Mikkelin yliopistokeskus) on käynnissä esiselvityshanke Etelä-Savo – Henan luomuyhteistyön käynnistäminen, jonka osana Henan-matka toteutettiin. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta ja kansallinen rahoitus Mikkelin yliopistokeskukselta.

Lisätietoa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta:
Natalia Narits, projektipäällikkö: natalia.narits@aalto.fi
Sinikka Mynttinen, tutkija: sinikka.mynttinen@aalto.fi

ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista:
Ritva Mynttinen, tutkija: ritva.mynttinen@helsinki.fi

Kuvat: Kati Partanen

Etelä-Savo on maamme nopeimmin ikääntyvä maakunta. Siksi se voi toimia luonnollisena maaperänä, kun vahvistetaan ikääntyvien mahdollisuuksia työllistyä tai ryhtyä yrittäjiksi.

Työnantajat ovat uudenlaisen haasteen edessä, kun töissä voi olla ihmisiä viidestä eri sukupolvesta ja jokaisella ikäryhmällä on omia odotuksiaan työnantajaa kohtaan. Ikäjohtamisen edut tunnetaan kuitenkin vielä heikosti yrityksissä. Myöskään nykyiset työllistymistä edistävät palvelut eivät välttämättä saavuta ikääntyviä työntekijöitä joustavasti.

Osaaja-hanke etsii malleja ikääntymisen ja työelämän yhdistämisen haasteisiin ja testaa tapoja luoda Etelä-Savon maakuntaan joustavat työmarkkinat, joilla on tilaa kaikenikäisille.

Työnhakijat ja työttömyysuhan alaiset osaajat saavat syvävalmennusta, jossa pureudutaan osallistujan yksilölliseen tilanteeseen, kaivetaan yhdessä esille hänen osaamisalueitaan, piilo-osaamistaan ja vahvuuksiaan miettien, mitä osa-alueita voisi vahvistaa.

Uravalmennuksessa ikääntyviä osaajia valmennetaan lisäksi ottamaan hyöty irti erilaisista palkkatyön rinnalla olevista vaihtoehdoista, kuten yrittäjyydestä tai osuuskuntien jäsenyydestä.

"Pyrimme kaivamaan ikääntyvien työnetsijöiden piilo-osaamisen esille syvävalmennuksissa, joiden aikana itsetuntemus lisääntyy, ihmiset oppivat tuotteistamaan omaa osaamistaan ja hakemaan työtä myös sosiaalista mediaa hyödyntäen. Valmennuksen aikana etsitään myös piilotyöpaikkoja ja tätä tukevat ihmisille räätälöidyt työpajat", koulutuspäällikkö Marja Närhi ja koulutussuunnittelija Hanna Kari Pienyrityskeskuksesta kertovat.

Osaaja-hanke järjestetään laaja joukko erilaisia tapahtumia ja valmennuksia Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Ideana on, että yhteisfoorumeilla työnhakijat, työnantajat ja rekrytointiyritykset kohtaavat. Yhteisfoorumien teemoja ovat muun muassa ikäjohtaminen, nykyaikainen työelämä, työn ja työllisyyden eri muodot, työelämässä tarvittava osaaminen sekä ketterä rekrytointi. Osa toimenpiteistä toteutetaan myös iltaisin, jotta mukaan pääsevät myös ne, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua päivätilaisuuksiin.

Työnantajille on räätälöity myös tulevaisuuden johtajuuteen ja esimiestyöhön luotaava valmennus, joka toteutetaan yhteisfoorumeina ja erillisenä koulutusohjelmana.

Hanke kestää huhtikuuhun 2017. Tapahtumat käynnistyvät syksyn kuluessa.

Jos olet työnhakija, uutta työtä tai yrittäjyyttä harkitseva tai osaajia etsivä yrittäjä, lisätietoja antavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa koulutuspäällikkö Marja Närhi, puhelin: 040 836 7870 ja sähköposti: marja.narhi(at)aalto.fi sekä koulutussuunnittelija Hanna Kari, puhelin 040 836 9559 sähköposti: hanna.kari(at)aalto.fi

Hanke saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta EU:n Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoitusta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tekstiiliartesaanina koulutuksesta valmistunut ja vuoden sisustussuunnittelijan jatkokoulutuksen käynyt Minna Häkkinen perusti kuusi vuotta yrityksen taloustaantuman aikaan kotiäitivuosien jälkeen. Kolmen oman talon rakentamisen ja sisustamisen jälkeen palo oman luovan alan yrityksen perustamiseen ei jättänyt rauhaan.

"Intohimoni sisustaa voitti arkuuden. Rakastan tehdä koteja", hän tuumii.

Yritys pyöri pari ensimmäistä vuotta kotoa käsin. Sitten hänellä oli Mikkelin keskustassa pieni toimisto. Liikeideana hänellä oli aluksi auttaa tavallisia suomalaisia sisustamaan, mutta toimintaympäristö muutti sen nopeasti.

"Yleensähän suomalainen ajattelee, että sisustussuunnittelijan palvelusten käyttäminen on kallein tapa tehdä omannäköistä kotia itselle. Ajattelin auttaa tässä tavallisia suomalaisia. Kävi kuitenkin toisin. Sisustusala kasvoi nopeasti ja kaupan alan ketjut alkoivat tarjota ilmaista suunnittelua, joten jouduin muuttamaan liikeideaani."

Jatkuvia kehitysaskelia eteenpäin

Alkuvuodet yksinyrittäjänä olivat kivuliaita, eikä rahaa mainontaan ollut. Sana levisi kuitenkin asiakkaiden puskaradion välillä yllättävänkin hyvin. Tavoitteena yrittäjällä on ollut elättää itsensä alusta saakka yrityksen avulla, ja se on toteutunut.

"Yritys on kasvanut koko ajan. Yrittäjyys ei todellakaan ole se helpoin tie, mutta jollen tykkäisi sisustamisesta näin paljon, en olisi tässä. Eräänlainen extreme-matka tämä on ollut."

Nyt muodostunut kolmen itsenäisen yrittäjän – sisustussuunnittelijan, ompelijan ja vihersuunnittelijan – yhteinen toimitilaratkaisu tuo uutta energiaa ja on herättänyt Minna Häkkisessä halun kehittää omaa yritystä uudella tavalla.

Yksi uusista kasvusuunnista voisi olla omien toimitilojen jakaminen uusien luovien alojen yrittäjänaisten kanssa vaikkapa ns. parturituolityyppisesti.

Kehittämisen kohteita omassa liiketoiminnassa hän näkee vaikkapa hinnoittelussa ja tuotteistuksessa.

"Haluan palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Tuntiaikasuositus käydään läpi ennen toimeksiantoa. Haluaisin kehittää hinnoittelupaketteja, joissa on peruspaketti ja sen päälle voisi olla valmiiksi hinnoiteltuna erilaisia lisäpalveluja."

Markkinointi on helpottanut ja yhteyttä ottavat asiakkaat yleensä tietävät, mitä ovat hakemassa. Minna Häkkiselle on tärkeää käyttää paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja palveluita. Periaatetta toteutetaan, jos asiakas niin toivoo.

Tähän saakka asiakkaat ovat löytyneet kotimaasta pääosin sadan kilometrin säteeltä. Lisäksi verkon välityksellä on tullut muun muassa Saksasta ja Puolasta asiakkaita, jotka ovat halunneet sisustuksia kesäkoteihinsa.

"Nykyään on hienoa, kun pystyy tekemään suunnitelmia kauemmaksikin verkon välityksellä."

Oman alansa erityispiirteistä Minna Häkkinen haluaisi ihmisten muistavan, että uuden harkitusti toteutetun sisustuksen hintalappu ei aina vaadi isoa budjettia.

"Asiakkaat voivat arastella sanoa ääneen budjettiaan, vaikka se vain vähentäisi suunnittelijalta turhaa työtä. Nättiä ilmettä saa pienelläkin budjetilla. Myös pk-yritykset voisivat hyödyntää sisustamista ja luoda harkitusti itselleen omannäköistä ilmettä."

Hankkeesta tukea ja lisävauhtia

Minna Häkkinen on lähtenyt mukaan Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä (TYHY) -hankkeeseen, jossa kartoitetaan yrityshaastattelun avulla yrityksen nykytila ja kehittämistarpeet.

"Sen pohjalta tarjotaan yrittäjille ja yrityksille sellaista tukea ja apua, jota he haluavat ja tarvitsevat", koulutuspäällikkö Eila Avelin Pienyrityskeskuksesta sanoo.

Liiketoimintaa kehitetään pienryhmissä ns. kehittämispajoissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostosuhteiden luomiseen.

"Eniten odotan, että ammatillinen näkemykseni kehittyy. Muilta yrittäjiltä oppii yleensä paljon ideoita ja vinkkejä. Itsekin opin paljon siitä, kun autokaupassa minulle puhuttiin alan erikoistermejä käyttäen, enkä ymmärtänyt mitään. Aloin miettiä, että tältäköhän joistain miesasiakkaista voi tuntua, kun sisustussuunnittelija puhuu heille", Minna Häkkinen miettii.

TYHY-hankkeeseen osallistuville yrittäjille ja yrityksille järjestetään yksilö- tai ryhmätyöskentelymahdollisuuksia heidän toiveidensa mukaisesti sekä yrittäjän työhyvinvointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Hankkeen aikana yritykset pääsevät osallistumaan mielenkiintonsa mukaan tietoiskuihin ja seminaareihin. Heidän tukenaan on myös Etelä-Savon työelämän kehittämisverkoston asiantuntijajoukko. Hanke on kaksivuotinen, ja se päättyy huhtikuun lopussa 2017.

TYHY-hankkeeseen mahtuu vielä mukaan parikymmentä alle 10 henkilöä työllistävää yritystä. Paikkoja voi kysyä Pienyrityskeskuksesta: koulutuspäällikkö, projektipäällikkö Eila Avelin, puhelin 044 5050 404 ja sähköposti: eila.avelin(at)aalto.fi

Hanke saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitusta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pieksämäen Laatuliikunta Oy on kahden intohimoisesti liikuntaan suhtautuvan ihmisen yhteinen yritys. Toimitusjohtaja Timo Romo opettaa liikuntaa Pieksämäen seutuopistossa. Ville Vehviläinen työskentelee kaupungin liikuntatoimessa ja opiskelee oppisopimuksella liikunnanohjaajaksi. Yritystä pyöritetään vapaa-ajalla ja lisäksi mukana on kaksi tuntityöntekijää.

Ville Vehviläinen on nivonut yrittämisen osaksi elämäänsä. Yritys tukee omia harrastuksia ja tuo lisäarvoa myös omalle työnantajalle.

Parivaljakko avasi parisen vuotta sitten noin 300 neliömetrin CrossFit-salin Pieksämäen keskustan tuntumaan ja elokuussa tilat tuplaantuivat. CrossFit on yhdysvaltalainen rekisteröity tuotemerkki, jonka käytöstä yritys maksaa vuosittaista lisenssimaksua. Liikuntapalvelujen sisällön määrittelee jokainen yrittäjä vapaasti.

"Salin perustaminen lähti alkujaan omista treenitarpeistamme. Kuntoilumuotona tämä kehittää ihmisen erilaisia fyysisiä ominaisuuksia. Treeniohjelmaan voi kuulua salin harjoittelun lisäksi vaikka voimistelua, juoksua, soutua tai painonnostoa. Sisältö voi olla käytännössä mitä vain."

Kahdessa vuodessa salin on löytänyt yli sata kuukausittaista kävijää, joiden ikähaarukka vaihtelee kuudestatoista vuodesta 60 ikävuoteen.

"Kaikki on tapahtunut luonnollisesti. Tätä ei ole tehty rahankiilto silmissä vaan rakkaudesta liikuntaan."

Yrittäjien työnantajat ovat suhtautuneet vapaa-ajalla pyöritettävään yritykseen kannustavasti ja nähneet, että yritys monipuolistaa kaupungin liikuntapalvelujen tarjontaa.

"Meille tärkeintä kaikessa on laatu ja siksi haluamme kouluttautua koko ajan lisää ja kehittää tarjontaa."

Yhteistyökumppanuuksista löytyy virtaa

Tällä hetkellä salin yhteydessä toimii useita yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat hierontapalveluja ja liikunnanohjausta. Syyskuun alussa yksi yhteistyökumppaneista avaa tankotanssisalin. Yhteistyö on tiivistä myös samassa kaupungissa toimivan fysioterapiayrityksen - FysioCenter Pieksämäki - kanssa ja sen yrittäjän Tero Lehikoisen kanssa Vehviläinen alkaa kouluttautua yhdessä.

"Ohjaamme asiakkaitamme tarvittaessa heille ja he laittavat omia asiakkaitaan meille treenaamaan. Nyt olemme menossa yhdessä Pienyrityskeskuksen TUPA-hankkeen valmennusohjelmaan mukaan. Ajattelemme, että kun arki on molemmilla kiireistä, meillä on valmennuksessa aikaa ideoida ja miettiä asioita perusteellisesti ja muuttaa avoimin mielin asioita konkretiaksi. Myös matkat Mikkeliin ja takaisin aiomme käyttää yhteisenä suunnitteluaikana."

Tavoitteena on luoda laaja palvelupaketti, josta asiakas löytää itselleen helposti tarvitsemansa palvelut.

"Emme halua ottaa rahoja asiakkailta jonkin muoti-ilmiön varjolla, vaan kehittää pitkiä, luottamuksellisia asiakassuhteita. Työtämme helpottaa, jos vaikkapa jonkin vamman saanut asiakas tulee treenaamaan mukanaan fysioterapeutin ohjeet siitä, mitä hän saa tai ei saa tehdä."

Pitkään jalkapalloa pelannut ja junioreita valmentanut Vehviläinen nauttii yrittämiseen liittyvästä vapaudesta ja vallasta päättää itse mitä voi ja kannattaa tehdä.

"En erottele töitä. Yrittäjyydestä on tullut osa elämääni. Haluan tehdä asioita, joista pidän."

TUPA-hanke vauhdittaa kasvua

Yksi Etelä-Savon maakunnan kehittämisen keihäänkärkiä on hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan vauhdittaminen. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus vastaa haasteeseeen TUPA - Tuottavista palveluista uutta liiketoimintaa hyvinvointialoille -hankkeen avulla.

TUPA-hankkeessa toteutetaan syventävä valmennusohjelma, josta yritykset löytävät vinkkejä siihen, miten yritys saataisiin kasvamaan kannattavasti, kuinka luodaan asiakkaiden tarpeita vastaavia palvelukokonaisuuksia, miten omia palveluja kannattaa kehittää ja kuinka voisi mitata omien palveluiden käytettävyyttä. Valmennuksen aikana syvennytään miettimään myös palvelukokemusta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja ennakointia.

Hankkeessa järjestetään tietoiskuja, seminaareja ja erilaisia tilaisuuksia yritysten tärkeiksi kokemista teemoista. Tällaisia voivat olla vaikkapa muutosjohtaminen, suunnittelupelit tai digitaalinen markkinointi.

TUPA-hankkeen kohderyhmään kuuluvat erilaisia hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset Etelä-Savon maakunnan alueelta. Vuoden 2016 loppuun kestävä hanke saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta EU:n Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitusta.

Mikäli osallistuminen kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa Pienyrityskeskuksessa Marja Närheen (sähköposti: marja.narhi(at)aalto.fi ja puhelin 040 836 7870 ja Hanna Kariin (sähköposti: hanna.kari(at)aalto.fi ja puhelin 040 836 9559).

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pieksämäen keskustassa toimivalla yrityksellä on ollut vuoden alusta käytössään katutason myymälä, yläkerrassa työskentelee joukko it-ammattilaisia ja naapuritalosta löytyy konehuonepalveluja asiakasyrityksille.

Insinööritaustainen Arto Sepponen tuli mukaan yritykseen kuusi vuotta sitten toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi. Hänen aikanaan yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut ja työntekijöitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Palvelumuotoilusta työkaluja kehittämiseen

Myös kaupungin yrittäjäjärjestön puheenjohtajana toimiva Sepponen muistuttaa, että yrityksellä on vahva tahto kehittyä ja kasvaa, mikä vaatii kouluttautumista ja tuotekehitystä.

Yrityksen perustaja Jarkko Vepsäläinen ja hän ovatkin käyneet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Nyt Vepsäläinen opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa, jonka Sepponen on suorittanut jo aiemmin. Lisäksi Sepponen suoritti viime syksynä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa palvelumuotoilun koulutuksen.

"Koulutuksista haemme kehittämiseen uusia näkökulmia siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Palvelumuotoilua opiskellessa vahvistui ajatus, että meidän on luotava uusi palvelubrändi ja yritykselle tarina."

Nyt yritykselle on oma rekisteröity Euroopann laajuisesti With-tuotemerkki, jota aiotaan tehdä tunnetuksi syksyn mittaan ensin oman alueen yrityksille.

"Haluamme olla palveluyritys, joka tuottaa palveluita niin kuluttajille kuin yrityksille. Haluamme, että ymmärrämme syvällisesti asiakasyritysten liiketoimintaa ja sitä, mitä asiakkaidemme asiakkaat heiltä kaipaavat. Kun meidän tarjoamme IT-palvelut toimivat, asiakkaat pystyvät parantamaan omaa liiketoimintaansa. Otamme vastuuta asiakasyrityksen liiketoiminnasta, sillä jos palvelumme eivät toimi, asiakasyritys menettää rahaa."

Yritystä hän vertaakin muinaisiin kiinalaisiin kylälääkäreihin, joiden tehtävänä oli pitää kyläläiset työkunnossa ja sitä varten kukin kyläläinen maksoi heille kuukausittain palkkion.

"Meillä on sama ajatus. Haluamme olla se kiinalainen kylälääkäri, joka varmistaa, että asiakasyritys pystyy kehittymään omaan työhönsä. Jos me laiminlyömme tämän ennakoivan tehtävämme, korjaamme asian, eikä asiakasta laskuteta siitä erikseen."

Kun Documtecissä aiemmin korjattiin asiakasyrityksissä rikki menneitä järjestelmiä tai koneita, nyt pyritään välttämään puolin ja toisin kuormitusta aiheuttavia stressitilanteita jo ennakolta.

"Kannamme asiakkaidemme tietokoneiden terveydenhoidosta huolta automatisoitujen työkalujemme avulla ja veloitamme tästä kuukausimaksun. Kehitämme koko ajan omia työkalujamme ja palveluprosessejamme niin, että pystymme myös raportoimaan asiakkaille siitä, mitä on tehty."

Ennakoivaan palveluun kuuluu, että asiakasyrityksen konekannasta on lista, jonka pohjalta voidaan jo etukäteen arvioida esimerkiksi uusien koneiden hankintatarve. Näin Documtec voi hankkia laitteet hyvissä ajoin ja saada alennuksia tukkureilta asiakkaan eduksi. Myös koneiden vaihto sujuu aikanaan "sarjatyönä".

"Tavoitteemme on palvelun nopeuttaminen, mistä syntyy hintaetua."

Syvävalmennuksesta lisää ymmärrystä

Pienellä paikkakunnalla toimintaansa kehittävälle yritykselle on ensisijaisen tärkeää luoda luottamukseen pohjaavia pitkiä asiakassuhteita.

"Ydinpalvelujen rinnalle kehitämme koko ajan lisäarvopalveluja asiakkaillemme vaiheittain eli käytämme asiakkaan liiketoimintaan tutustumiseen 6-12 kuukautta, minkä jälkeen on mahdollista siirtyä seuraavalle tasolle ja laajentaa palvelutarjontaa näkyville tulleiden tarpeiden pohjalta."

Arto Sepponen jatkaa tänä syksynä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen syvävalmennuksessa syventäen omaa osaamistaan palvelujen kehittämisestä.

"Haluan vahvistaa itselleni vielä paremmin hinnoitteluperusteita. Emme myy työaikaa, vaan asiantuntijuutta. On tärkeää hinnoitella palvelu oikein asiakkaan saaman hyödyn pohjalta.
Häiriötilanteita tulee aina. Oleellista on, miten nopeasti niistä pystytään palautumaan. Haluan itselleni näkökulmia siihen, että osaamme kertoa selkeästi asiakkaille hinnoitteluperusteet", hän sanoo.

New Service Solutions -valmennus alkaa

Pienyrityskeskuksessa alkaa tänä syksynä Palveluiden kehittäminen uuden liiketoiminnan perustana –hanke (New Service Solutions), jonka osallistujat voivat syventyä luomaan pk-yrityksiin uutta, kannattavaa liiketoimintaa ja kasvua.

Hanke järjestää työpajoja ja tietoiskuja, petaa mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin ja verkostojen luomiseen. Syventävässä kehittämisvalmennuksessa yritykset kehittävät asiakkaidensa tarpeita vastaamaan palveluratkaisuja. Valmennuksen kohderyhmään kuuluvat pk-yritysten henkilöstö ja yritykset sekä tuotannollisista että palvelualojen yrityksistä. Ohjelma alkaa marraskuussa ja päättyy huhtikuussa. Haku ohjelmaan on parhaillaan menossa.

Hanke saa Etelä-Savon maakuntaliiton kautta Euroopan unionin aluekehitysrahaston (EAKR) tukea.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Leena Kivistö, sposti: leena.kivisto(at)aalto.fi ja puhelin 0400 568 608.

• Erityisesti yritysprojektien suunnitteluvaiheessa yhteistyö Pienyrityskeskuksen kanssa tukee ja helpottaa yritysyhteistyötiimiämme haarukoimaan sopivia yrityksiä sekä auttaa löytämään toimenpiteitä, jotka ovat hyödyllisiä sekä yritykselle että ohjelmamme tavoitteille, kertoo International Business -kandidaattiohjelman johtaja Joan Lofgren.

International Business -kandidaattiohjelman professorit voivat esittää toiveita yritysprojektien sisällöistä. Kandidaattiohjelman yritysyhteistyöstä vastaava tiimi, johon kuuluu myös opiskelijatyöntekijä, pyrkii vastaamaan näihin toiveisiin hyödyntäen Pienyrityskeskuksen yrityskentän tarpeiden tuntemusta. Pienyrityskeskuksen aiemmin luodut kontaktit helpottavat myös sitä, että opiskelijat pääsevät työskentelemään suoraan yritysten kanssa. Yritysten toimeksiannot myös motivoivat opiskelijoita ylittämään itsensä ja antavat realistisen kuvan työelämän vaatimuksista.

Molemmat yksiköt hyötyvät yhteistyöstä

Pienyrityskeskuksen asiantuntijat toimivat myös ohjaajina kandidaattitutkielmatöissä ja asiantuntijoina opiskelijoiden ja yritysten yhteistyöhön liittyvissä tilaisuuksissa. Pienyrityskeskuksen asiantuntijoita on mukana kursseilla vierailuluennoitsijoina ja kehittämässä kandidaattiohjelman opiskelumenetelmiä yrittäjyyspainotteiseksi. Vastavuoroisesti kandiopiskelijoita hyödynnetään muun muassa erilaisissa selvityksissä.

• Esimerkiksi tällä hetkellä yksi kandidaattiohjelman kiinalaissyntyinen opiskelija selvittää kiinankielisiltä nettisivuilta tietoa luomusta, jota tarvitaan luomuun liittyvään yhteistyöhankkeeseen Henanin maakunnan kanssa, kertoo molemmissa yksiköissä työskentelevä projektipäällikkö Niko Arola.

Pienyrityskeskuksella on asiakkainaan yrityksiä, jotka haluavat kansainvälistyä, mutta kynnys siihen on monesti suuri. Tätä kynnystä pyritään madaltamaan opiskelijaprojekteilla, joissa on mukana kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijat tekevät maa-analyysejä ja erilaisia selvityksiä, joiden kautta kynnys kansainvälistymiseen madaltuu ja jo pelkkä toimiminen englannin kielellä yritysprojektissa tuo rohkeutta edetä asiassa.

• Pienyrityskeskusta pidetään luotettavana kumppanina yritysten keskuudessa. Mutkattomat välit yrityksiin takaavat sen, että yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin liittyvät toiveet ja tarpeet pystytään huomioimaan ja niihin voidaan tarttua, Niko Arola summaa.

Lisätietoja:
Niko Arola, Projektipäällikkö, yritysyhteistyö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, International Business
-kandidaattiohjelma, Mikkelin kampus / Pienyrityskeskus, Puh. 040 5380 961, niko.arola@aalto.fi

Lue koko artikkeli Suomenmaasta.

Projektissa järjestettiin roundtable-tapaamiset jokaisessa kaupungissa kevään ja kesän aikana. Tapaamisissa havaittiin, että yhteisiä teemoja löytyy melko helposti. Ideoihin kietoutuu jo alkuvaiheessa myös muut kuin luovat alat. Tämä osoittaa, että luovan osaamisen soveltaminen muilla aloilla, ns. luova talous on kolmoiskaupungin toimijoille tuttua. Rountable-tapaamiset myös osoittivat, että toimijoiden kesken on yhteisymmärrys, että luovien alojen yhteistyötä ja yhteistä tarjontaa kehittämällä voidaan lisätä kriittistä massaa ja näkyvyyttä. Tästä olisi kaikille hyötyä. 

Esiselvityksessä laadittiin raportti, joka valottaa kolmoiskaupunkialueen yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisiä kehittämisen teemoja, mutta myös asioita, jotka tekevät kolmesta kaupungista tässä teemassa erilaisia tai voivat olla yhteistyössä haasteita. Tulevassa kolmoiskaupunkiyhteistyössä ja mahdollisissa yhteisissä projekteissa on otettava huomioon, että kaupunkien luovien alojen tilanne ja toimintaympäristö ovat erilaisia. Esimerkiksi tukimuotojen ja kehitystoimien painotus on erilainen eri kaupungissa. Samoin terminologian tai termien sisällön erilaisuus yllättää, vaikka kaikki puhuvat luovista aloista tai luovasta taloudesta. Tästä huolimatta pystyttiin helposti tunnistamaan kaikkia kiinnostavia ja samaan suuntaan johtavia ideoita ja teemoja (esim. digitaalisuus, avoimet kehitysalustat, kulttuurimatkailu, klustereiden /verkostojen kehittäminen).

Kolmoiskaupunkiyhteistyötä on aiemmin toteutettu monilla aloilla, esimerkiksi logistiikassa. Luovilla aloilla sen sijaan ei ole aiemmin tehty kaikkien kolmen kaupungin yhteistyötä. Esiselvityksen pohjalta potentiaalisia teemoja pyritään viemään eteenpäin uudelle tasolle maailmanluokan näkyvyyttä ja tunnettuutta tavoitellen.

Esiselvityksen tuloksia esitellään Aalto Start-Up Centerissä (Energiakuja 3, 00180 Helsinki) Aalto Open Idea Coffee -tilaisuudessa 7.10.2015 klo 9.

Lue tästä englanninkielinen esiselvitysraportti:  “Creative Economy Spearhead Themes in the Triangle City Cooperation in the Baltic Sea Region – A Feasibility Study“

Esiselvitysprojekti vastaa Uusimaa-ohjelman (2014-2017) tavoitteita sekä EU-laajuisesti merkittäväksi todettua luovan talouden kehittämistä. ”Esiselvitys Suomenlahden kolmoiskaupunkiyhteistyö ja luovan talouden kärkiteemat” -hankkeen toteutti Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hanke sai Hämeen ELY-keskuksen kautta EU:n Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitusta.

Digitalization, cultural tourism and open development platforms are joint themes of interest for the actors in the creative industries in St. Petersburg, Tallinn and Helsinki

The feasibility study project “Collaboration between the Triangle Cities Tallinn-Helsinki-St. Petersburg in the field of creative industries” mapped out the common interests to cooperate between the creative industry actors in Tallinn, St. Petersburg and Helsinki. The project arranged roundtable meetings in each city during the spring and summer. During the roundtable meetings common themes could be found quite easily. Ideas were also already in the early stages intertwined with other than the creative industries. This shows that the application of creative competence in other sectors, so-called “creative economy” is well understood by the actors in the Triangle City region. The rountable sessions also showed that there is a consensus among the actors that co-operation in the field of creative industries and creating joint offerings would increase critical mass and visibility. This would be useful for everybody.

The feasibility study resulted in a report that sheds light on the Triangle City opportunities for cooperation and common development themes, but also the issues that are different in the cities and can make the cooperation challenging. The future Triangle City cooperation and the possible joint projects will have to take account that the situation and environment in relation to the creative industries can be different in the cities. For example, the types of funding and development efforts are different in different cities. Similarly, the differences in terminology and concepts can be surprising, despite the fact that everybody talks about creative industries and creative economy. Despite this, it was possible to easily identify common interests and development themes (eg. digitalization, open development platforms, cultural tourism, development of clusters / networks).

Triangle City cooperation has previously been implemented in many areas, such as logistics. Instead, it has not been done in the creative industries before. On the basis of the feasibility study the potential creative economy spearhead themes will be pushed forward seeking for world-class visibility and awareness.

The results of the feasibility study will be presented at the Aalto Start-Up Center (Energiakuja 3, 00180 Helsinki), at the Open Idea Coffee Coffee on the 7^th of October at 9 am.

Read the feasibility study report (in English): “Creative Economy Spearhead Themes in the Triangle City Cooperation in the Baltic Sea Region – A Feasibility Study“

The study has been implemented within the Helsinki-Uusimaa Regional Programme 2014-2017 and according to the recommendations for development of creative industries in the EU area. The project was carried out by the Aalto University School of Business Small Business Center. “Collaboration between the Triangle Cities Tallinn – Helsinki – St. Petersburg” project was funded by the European Social Fund (ESF) and Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment.

Tilaisuuden matching-osuudessa sijoittajat ja mentorit saivat kuulla bisnesideoista tarkemmin.

Aalto Start-Up Center (ASUC) järjesti Investor/Mentor Pitching -tilaisuuden yhteistyössä Nordean, Kalliolawn, FiBANin ja Success Shopping Finlandin kanssa. Kasvuyrittäjät esittelivät tilaisuudessa bisnesideansa, jolle he etsivät rahoittajaa ja mentoria. Tilaisuus pidettiin 8.10.

ASUCin johtaja Marika Paakkala toivotti toistakymmentä yrittäjää tai tiimiä ja lähes 50 sijoittaja- mentoria ja mentoria tervetulleiksi tilaisuuteen. Ennen pitchausten eli lyhyiden bisnesideoiden esittelyjä Sebastian Wikström, Nordea Markets, AltFin Solutions, kertoi startupien rahoittamisesta. Erityisesti Wikströn puhui siitä, miten liiketoimintaideat ja rahat eivät löydä toisiaan.

– Järjestelmä ei toimi niin hyvin kuin voisi. Pankit ovat niitä, jotka voivat auttaa startupeja kasvamaan. Pankeilla on tähän tarvittavaa tietoa, resurssit ja verkostot.

FiBANin (Finnish Business Angels Network) hallituksen jäsen Torsti Tenhunen kertoi bisnesenkeleiden hyödystä kasvuyrittäjille. FiBAN on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää yksityishenkilöiden sijoitusten tekemistä listaamattomiin potentiaalisiin kasvuyrityksiin. FiBANin tavoitteena on luoda vahva pohja enkelisijoittajaverkostolle sekä tarjota kohtaamispaikka enkelisijoittajille ja kasvuyrityksille.

– Ensimmäinen bisnesenkelisijoitus kannattaa tehdä kokeneempien sijoittajien kanssa, Torsti Tenhunen suositteli.

Tuomaristo uskoo voittoisan liikeidean muuttavan markkinoita

Alustusten jälkeen ääneen pääsivät kasvuyrittäjät, joista alkuvaiheen yrittäjillä oli 90 sekuntia aikaa yritysesittelyynsä. Tämän jälkeen oli vähän pidempään liikeideaansa työstäneiden yrittäjien vuoro. Heille oli varattu kolme minuuttia esitystä kohden. Pitchausten jälkeen siirryttiin pöytien ääreen, jossa mahdolliset sijoittajat saivat kuulla enemmän liikeideoista. Tällä välin tuomaristo punnitsi, mikä yritys saa Nordean lahjoittaman 5 000 euron stipendin.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen tuomaristo julisti voittajaksi Faraday Fast Rentals Oy:n pitchauksen.
– Yrityksemme lähti liikkeelle ideasta, jossa tarjoaisimme Tesloja yhteiskäyttöön. Pian tämä vaihtui laadukkaisiin sähköautoihin yleensä ja nyt olemme siirtyneet ohjelmiston kehittämiseen ja palveluiden tarjoamiseen, voittoisaan tiimiin kuulunut Aallon opiskelija Miikka Viitala kertoo.

– Alkuvaiheessa tarjoamme yhteisautopalvelua sähköautoilla yrityksille ja kuljettajille. Sijoitamme autot paikkoihin, joissa niille on eniten kysyntää. Aiomme pilotoida eri varausjärjestelmiä. Kehitämme järjestelmää, jossa auton saa heti käyttöön ja käytöstä laskutetaan käyttöajan perusteella. Asiakaslähtöinen kehitys, käyttäjäystävällisyys, onkin yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista, Miikka Viitala kertoo.

Viitala kiittelee Aalto Start-Up Centeriltä saatua tukea sekä FFF:ia eli Family, Friends and Foolsia.
– Tiimillämme on kova into ja teho päällä. Eletään veitsen terällä, mutta eihän tämä olisi yrittämistä, jos kaikki olisi täysin varmaa. Tämän Pitching Eventin voittaminenkaan ei varmasti jarruta menoa. Stipendin rahat menevät markkinointiin ja kehityskuluihin.

Tuomaristo uskoo Faraday Fast Rentalsin liikeidean muuttavan markkinoita. Myös median uskotaan pitävän ideasta. Tiimi sai kehuja myös sujuvasta pitchaus-esityksestä.

– Järjestämme vuoden aikana kaksi pitchaus-tilaisuutta. Tämän syksyisen tilaisuuden lisäksi järjestämme keväällä Aalto Pitch Eventin. ASUCin toimintaan mahtuu yhä lisää niin innovatiivisia tiimejä kuin mentoreita ja sijoittajia, ASUCin viestintävastaava Kaisa Ahonen kertoo.

Lisätietoja:
Marika Paakkala
Projektijohtaja
p. 040 829 2286
marika.paakkala@aalto.fi

Kanadalainen Technology Innovation Management Review 10/2015 tiedejulkaisu kuvaa lokakuun teemanumerossaan suomalaista älykkään erikoistumisen strategiatyötä. Numeron pääteema liittyy älykkäisiin kaupunkeihin ja alueisiin (Smart Cities and Regions). Kuinka kaupungista tai alueesta luodaan älykäs? ”Älykkäät kaupungit ja alueet” -tematiikkaan liittyy alueen vahvuuksien määrittely, alueen eri toimijoiden (julkinen sekä yksityinen sektori) aktiivinen ja monialaisen yhteistyön aktivointi sekä alueella asuvien kansalaisten osallistaminen ja aktivointi monin eri tavoin alueen haasteisiin ja kehittämistoimenpiteisiin.

Euroopan alueiden voimakas urbanisoituminen on johtamassa siihen, että päättäjien, aluekehittäjien yhteistyössä eri asiantuntijoiden, yritysten ja kansalaisten voimin on luotava toimintamalleja, joiden avulla alueet pystyvät voittamaan urbanisoitumisen ja toisaalta maaseudun autioitumisen seurauksena syntyvät sosioekonomiset haasteet, luomaan hyvinvointia ja samalla kaupungeista sekä alueista edelleen kestäviä ja elinvoimaisia. Avoin innovaatioekosysteemi peräänkuuluttaa erilaisten toimittajien, mahdollistajien, käyttäjien ja kaikkien alueen kehittämiseen liittyvien asianomistajien toimivaa avointa, vuorovaikutteista ekosysteemiä. Euroopan alueiden komitean presidentti Markku Markkula kirjoittaa teemajulkaisun johdannossa älykkään erikoistumisen edellytyksistä. Älykkään erikoistumisen toteutumisen edellytyksinä ovat alueella eri toimijoiden yhteistyönä määritellyn RIS3 strategian toteutuminen, koko alueen innovaatio-ekosysteemin orkesterointi sekä alueella toimivien korkeakoulujen vahva rooli alueeseen liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä.

Technology Innovation Management Review lokakuun teemanumeron esimerkkikaupunkina on pääkaupunkiseutu eli Helsingin suuralue ja kaupunkiesimerkkinä Espoon kaupunki. Julkaistut artikkelit luovat kuusi erilaista näkökulmaa älykkään kaupungin ja alueen kehittämiseen: alueelliset innovaatioekosysteemit, kaupungit osallistavien innovaatioalustojen kehittäjinä ja tarjoajina, viheliäiset ongelmat alueilla ja hyvinvointi, urbaani osaaminen (urban capabilities) sekä oppimislähtöinen kehittäminen (learning-driven development).

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen hallinnoiman Innofokus –hankkeen ja Change2020 kehittämisohjelman tuloksia esitellään julkaisun artikkelissa: Orhcestrators of Innovation Driven Regional Development: Experiences from the Innofokus project and Change2020 programme.  

TIM Review (10/2015) Smart Cities and Regions –teemajulkaisun linkki:

http://timreview.ca/issue/2015/october

Teemanumeron vierailevina toimittajina toimivat:  Taina Tukiainen Aalto-yliopistosta, Seppo Leminen, Laurea ammattikorkeakoulusta sekä Mika Westerlund Carleton University Sprott School of Business, Kanadasta. Teemanumeron artikkelien kirjoittajina toimi Aalto-yliopiston European Urban Ecosystems (EUE) -hankkeen toimesta koottu suomalainen asiantuntijajoukko.

-Suomalaisessa kulttuurissa edelleen koetaan itsensä esiin nostaminen jotenkin noloksi. Suurin osa näyttää vierastavan itsensä markkinointia, sanoo yrittäjä, kouluttaja Paavo Viirkorpi.
Tosiasia kuitenkin on, että jos osaamistaan ei tee tykö, sen tekee joku muu.
-Osaamisen tunnistaminen voi olla hankalaa ja sitä ajatellaan liian kapea-alaisesti vaikkapa tutkinnon tai työkokemuksen kautta. Kannattaa laajentaa näkökulmaa ja monilla on harrastusten kautta sellaista osaamista, joita arvostetaan työelämässä.
Tärkeää on myös elämänkokemuksen hyödyntäminen.
-Osaamisen sijaan voisi puhua voimavaroista. Asenne ja sopeutuminen työyhteisöön ovat tärkeämpiä kuin osaaminen. Koskaan ei voi olla täydellinen eikä osata kaikkea, mutta asioita voi oppia. Ja kaiken oppii, jos asenne on kohdallaan.
Jos tuntuu, ettei osaa markkinoida itseään, kannattaa sitä suunnitella mielellään tutussa porukassa: toiset näkevät omia vahvuuksia helpommin kuin itse. Samalla tulee erilaisia näkökulmia siitä, mitä osaa; jokainen kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin.

Uudenlainen ajattelu vie eteenpäin

Markkinat löytyvät usein sieltä, jossa löytää uudenlaisia tapoja tuottaa jotakin ja löytää sille vielä käyttäjiä. Paavo Viirkorpi kertoo esimerkin vuodessa uraputkeen päässeestä.
-Hän ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään. Että hän ei osaa mitään. Lapsia on yksitoista, mutta se on siinä. No, mitä vahvuuksia nousee yhdentoista lapsen hoitamisesta? Sitä voisi korostaa. Ja vuoden päästä hän oli esimiesasemassa.
Tulevaisuudessa ovat vahvoilla ne, joiden taitoja ei voi helpolla automatisoida. Tällaisia ovat esimerkiksi kädentaidot, suhdetaidot, tunnetaidot ja luova ongelmanratkaisu. Puhutaankin työn taitoistumisesta.
-Erään kirvesmiehen kalenteri on varattu kolmeksi vuodeksi eteenpäin samalla tavalla kuin oopperalaulajilla. Hän on vain niin hyvä käsistään, että hänen palveluitaan halutaan.
Tulevaisuudessa esimerkiksi julkisen talouden tasapainottaminen vaatinee sitä, että kaikkiin kansalaisten tarpeisiin ei voida vastata julkisin varoin. Tämä avaa yrittäjille markkinoita.
-Kansalaiset hankkivat palveluja enemmän itse. Hyvinvointi-, kulttuuri- ja henkilöpalvelujen markkinat lähtevät kasvuun. Tekijöille ja uudenlaiselle tekemiselle tulee tilaa.

Yrittäjän täytyy pitää itsestään huolta

Yrittäjyydestä tulee herkästi 24/7-hommaa. Liian täydellinen ei kuitenkaan kannata olla.

-Se johtaa ylilaadun tekemiseen. Asiakas ei välttämättä tarvitse eikä odota edes niin hyvää laatua. Ja sitä tehdään usein kannattavuuden kustannuksella, sanoo Paavo Viirkorpi.

-Täydelliseksi hiominen vie aikaa ja on työlästä.
Jääkiekkolegenda Saku Koivu on todennut, että hän ei halua tehdä pelissä mitään turhaa ja ylimääräistä, sillä seuraavanakin päivänä on oltava täydessä iskussa.

-Elämä ei ole pikajuoksua vaan maraton.

Samaa oppia voi soveltaa työelämään ja yrittämiseen.
Jos urakoi ilman kohtuullista vastiketta, ennen pitkää alkaa yrittäjän henkilökohtainen koneisto hyytyä ja työn laatu kärsii, kun työhyvinvointi heikkenee.

Myös kun yritys kasvaa, pitää yrittäjän muistaa luopua siitä, että koettaa hallita kaiken.

-Omistajayrittäjä ei voi hallita enää kaikkea, kun esimerkiksi kymmenen hengen yritys kasvaa 20 hengen työyhteisöksi. Kun viisitoista työntekijää ylitetään, niin toiminta tukehtuu, jos toimintamallia ei muuteta.

Muutos tarkoittaa delegointia. Yrittäjän ei edes tarvitse olla tietoinen kaikesta. Hän johtaa liiketoimintaa ja organisaatiossa tekevät päätöksiä myös muut vastuuhenkilöt.

-Tämä on monelle vaikea paikka. Luopuminen on vaikeaa.

Pieksämäen koulutustapahtuma oli malli siitä, miten koulutuksesta saa osallistuja paljon irti. Keskustelevaa ja omien näkemysten tuomista muille. Samalla oman yrittämisen ja työnteon arkisiin haasteisiin voi löytää apua vertaistukena. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Kaksi hanketta kehittää alati muuttuvaan työelämään

Paavo Viirkorpi luennoi Tulevaisuuden työ ja työelämä ¬- Menestystä omalla osaamisella -seminaarissa Pieksämäellä 28. lokakuuta. Tilaisuus oli Osaaja - monialaisen ja pitkäaikaisen osaamisen hyödyntäminen ja Tyhy - Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä -hankkeiden yhteisseminaari.

Osaaja-hankkeen tavoitteena on Etelä-Savon alueen yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden osaamisen ja työnantajien kohtaaminen. Tarkoituksena on parantaa heidän työllistymismahdollisuuksia ja sitä, että he pysyisivät työelämässä pidempään. Työkokemusta omaavilla voi usein olla paljon näkemyksiä siihen, miten eri tavoin asioita kannattaa ja ei kannata tehdä. Osaaja-hankkeessa etsitään malleja ikääntymisen haasteeseen ja joustavien työmarkkinoiden luomiseen Etelä-Savossa. Hanke alkoi toukokuun alussa ja jatkuu vappuun 2017.

Tyhy-hankkeen tavoitteena on eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti. Hankkeella pyritään parantamaan yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä tukemaan yrittäjän työhyvinvointia ja elämänhallintaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hankkeet toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hankkeet saavat Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta EU:n Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta.

Teksti ja kuvat: Kari Kauppinen

- Hyvä myyjä myy asiakkaalle sopivinta – ei aina kalleinta tai halvinta, vakuutti Somero, jonka mielestä paras myyjä on ongelmanratkaisija. - Tarjottu ratkaisu toimii kun asiakas on tyytyväinen. Hinnan on oltava sellainen, että asiakas kokee sen olevan hyvän. Kaikkien kanssa ei voi tehdä kauppaa. Myyntikate merkitsee; vain se mahdollistaa rahan kiertämisen. Kaupankäynti pitää maailmassa pyörät pyörimässä.

-Joka ikinen kauppatapahtuma on ainutlaatuinen. Mittarit auttavat näkemään trendejä, totesi Somero ja esitteli yksinkertaisen mallin, jonka avulla on helppo treenata. Hän muistutti myös, että lisämyynti ei ole tyrkyttämistä vaan asiakkaan elämän helpottamista.

Pieksämäen alueen aamuvirkkuja yrittäjiä oli kokoontunut 10.11. noheva joukko Veturitalleille Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämään aamukahvitilaisuuteen kuulemaan Osaamisella ja myynnillä tulosta -puheenvuoroja sekä tutustumaan pk-yrityksille ja yrittäjille tarjolla olevaan hanketuettuun kehittämisohjelmatarjontaan.

- Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Pieksämäellä kaupan alalla työskentelee yli 600 henkilöä, joista enin osa edustaa nuoria ikäluokkia. Perinteinen vähittäiskauppa pitää pintansa, vaikkakin verkkokauppa – ja varsinkin ulkomaisista verkkokaupoista tehtävät ostot – kasvaa huikeaa vauhtia, totesi elinkeinojohtaja Markus Vesterinen katsauksessaan. Hän muistutti, että Pieksämäellä, reuna-alueet mukaan lukien, on ostovoimaa ympärillään useita satoja miljoonia euroja, joten seudulla on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa myyntiä. - Eurojen valuminen maakunnan ulkopuolelle on saatava pysähtymään.

Yritysasiamies Kimmo Hyykoski muistutti tässä yhteydessä Pieksä ry:n monipuolisista tempauksista ja kampanjoista ja toivotti uusia näkökulmia ja jäseniä lämpimästi tervetulleiksi toimintaan.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen tarjontaa alueelle:

OSAAJA – monialaisen ja pitkäaikaisen osaamisen hyödyntäminen: hanke auttaa Etelä-Savon alueen +55 –vuotiaiden työnhakijoiden osaamista ja työnantajia kohtaamaan, jotta ikääntyneempien työntekijöiden työllistymismahdollisuudet paranisivat ja he pysyisivät työelämässä pidempään. Osaaja-hankkeessa etsitään malleja ikääntymisen haasteeseen ja joustavien työmarkkinoiden luomiseen Etelä-Savoon.

Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä hanke (TYHY): tarjoaa apua pienyritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän hyvinvoinnin tukemiseen. Keskeisiä työvälineitä ovat kehittämispajat pienryhmissä, vertaistuki ja täsmäkoulutukset tarpeen mukaan.

DigiBus – Liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisista aineistoista: hankkeessa tarkastelemme mahdollisuutta ottaa avoin data osaksi omaa liiketoimintaa. Tilaisuuksissa ja työpajoissa saat katsauksen datalähtöiseen liiketoimintaan eri näkökulmista ja mahdollisuuden tunnistaa liiketoimintaasi tukevat tavat hyötyä avoimesta datasta. Kuulemme esimerkkejä datapohjaisesta liiketoiminnasta ja avoimen tiedon käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin.
DigiBus -toiminnalla pyritään avoimen tiedon esim. arkistotietokantojen hyötykäytön lisäämiseen, digitaalisuuteen ja avoimeen tietoon liittyvän liiketoiminnan sekä arjen digitaalisten ratkaisujen edistämiseen.

Digiverkot Venäjälle -hanke tarjoaa käytännönläheistä tietoa, opastusta ja ideoita, joilla tehostat venäläisasiakkaiden tavoittamista ja palvelua. Työpajojen lisäksi yrityksesi sähköinen markkinointimateriaali käännetään venäjäksi ja etsitään tehokkaita keinoja sen hyödyntämiseen asiakastapaamisissa ja myyntityössä.

New Service Solutions -hankkeessa luodaan pk-yritysten uuden liiketoiminnan edellytyksiä palveluiden kehittämisen menetelmin ja tehokkaiden palveluprosessien avulla. Menetelminä työpajat, tietoiskut ja valmennusohjelmat kehittämisprojekteineen.

Teksti ja kuvat: Marja Wickström